Helsinkiläinen homoyökerho Hercules nosti Facebookissa profiilillaan uutisen, jossa kerrottiin seitsemän lapsen yksinhuoltajaäidin nousseen valtuustoon Espoossa. Saatetekstinä oli ”Miten voi seitsemän lapsen äiti olla yksinhuoltaja, jos kaikki kakarat on samasta isästä. Nyt on taas maksimoitu sosiaaliturvan musta aukko, jolla me tienataan. Nämä yhteisen kassan imurit kyllä laittaa vituttaan. No, pari eläkeläistä voi pidättää sitä paskaansa pari päivää pidempään, että saadaan se toinenkin sossuluukku maksettua.”
Yökerho poisti noston pian, mutta se oli jo ehditty nähdä. Yökerhoa syytettiin rasismista, mikä on ymmärrettävää, kun uutisen yksinhuoltaja oli rodullistettu, hijab yllään kuvassa.
Postauksesta paistoi myös naisvihamielisyys. Saateteksti syyllisti yksinhuoltajuudesta, lapsimäärästä ja outoon sävyyn lasten isästä/isistä. Jokainen ymmärtää, että seitsemän lapsen yksinhuoltajaksi jääminen on mahdollista, jos puoliso kuolee tai tulee avioero. Ovatko yksinhuoltajan kaikki lapset samoista vanhemmista, on hölmö kysymys, koska leskikohtalo tai avioero voi kohdata useamman kerran. Lapsia saadaan myös avioliiton ulkopuolella, minkä ei pitäisi vuonna 2017 olla erikoista.
Hercules kertoi Facebookissa, että heidän tilinsä oli kaapattu. Kommenteissa pidettiin selitystä epäuskottavana. Tämäkin postaus katosi, ja nostettiin uusi teksti, jonka mukaan tiliä ei kaapattu vaan ”kyseessä on ollut ilmeisesti kirjautumisvahinko väärälle tilille, tai joku on päässyt yhtiön tietokoneelle”. Samalla yökerho sanoi, ettei hyväksy syrjintää. Monelle tämä kuulosti edelleen selittelyltä.
kirjautumisvahinko tai vieraan pääsy yökerhon koneelle eivät ole mahdottomia selityksiä. Postaus yökerhon profiililla kuulostaa nololta vahingolta, mutta sen sisältö ei sen kirjoittajalta ollut vahinko. Oliko tekstin takana joku työntekijöistä, ja jos oli, niin millaisiin toimenpiteisiin yökerho ryhtyy?
Näyttäytyyhän se hieman ongelmallisena, jos syrjinnästä irtisanoutuvassa yökerhossa ei puututa syrjivän työntekijän asenteisiin. Jos yhtiön koneelle on päässyt joku täysin ulkopuolinen, niin miten se on päässyt tapahtumaan? Epäilykset elävät, kun asiallista selvitystä ei anneta.
Tapaus herättää laaja-alaisemmin kysymyksen siitä, kuinka syrjityn marginaalin keskuudesta nousee syrjintää. Tuskin sitä kukaan on pitänyt mahdottomana, mutta sen konkretisoituminen hätkähdyttää silti. Syrjitystä vähemmistöstä nousevasta syrjinnästä on erityisen vaikea puhua, koska se kääntyy helposti aseeksi koko vähemmistöä kohtaan. Mutta siitä on pystyttävä puhumaan ja asenteet tarkastamaan.
Naiivisti uskon, että ihmisen empatiakyky syrjittyjä kohtaan on helpompi kaivaa esiin naftaliinista, jos hän on itse kokenut syrjintää.
Heli Yli-Räisänen
