Maria Gasolinan musiikillinen matka jatkuu Etelä-Amerikasta Lähi-itään ja sen tuolle puolen.
Helsinkiläinen Maria Gasolina tunnetaan ennen kaikkea brasilialaisen musiikin soihdunkantajana Suomessa. Kahdeksanhenkisen ja vuodesta 2001 toimineen bändin tavaramerkkejä ovat monikerrokselliset rytmit, torvet ja Lissu Lehtimajan kujeilevan eläväinen laulu.
Yhtye on tehnyt tunnetuksi monelle ennestään tuntemattomia, loistavia biisejä. Kyse ei ole kuitenkaan orjallisesti tulkituista covereista, vaan bändi on tehnyt biiseihin itselleen luontevat sovitukset. Lisää tarttumapintaa suomalaiskuulijalle tuovat Lehtimajan biiseihin tekemät suomenkieliset käännökset.
Jos bändi ammensi ennen etelästä, on ilmansuunta uudella Pitkää siltaa -albumilla vaihtunut itään. Maria Gasolinan rytmit soivat edelleen vastustamattomasti, mutta uuden albumin musiikilliseen herkkukoriin hedelmät on kerätty Lähi-idästä ja Pohjois-Afrikasta.
”Mietin noin seitsemän vuotta sitten ensimmäisen kerran, että olisipa siistiä tehdä itämaisen musiikin levy. Muistan käyneeni Berliinissä klubeissa, joissa soitettiin itämaista poppia. Se oli päräyttävää. Matsku oli minulle enimmäkseen ennestään tuntematonta”, kertoo Lehtimaja.
Levyllä kuullaan esimerkiksi algerialaisen raï-musiikin isoäidin Cheika Rimittin kappale ”Nouar”, joka on saanut suomenkieliseksi nimekseen ”Kukkia ja hunajaa”.
”Raï tunnetaan mieslaulajista, mutta Cheika Rimitti on raïn naisguru, joka aloitti uransa jo 1950-luvulla. Hän lauloi alkoholin riemuista, seksin iloista ja kannusti nuoria naisia menettämään neitsyytensä. Se on ollut todella radikaalia vuonna 1956. Cheika Rimitti oli muutenkin räiskyvä persoona. ’Nouar’ julkaistiin 2000-luvulla, jolloin Cheika oli jo yli 80-vuotias”, kertoo Lehtimaja.
Levyllä vierailee myös maahanmuuttajista koostuva Bäghdad Band, jonka soittajat tulevat Irakista ja laulaja Meera Shatat Palestiinasta. Bäghdad Band on mukana kuudella biisillä, joilla ud-luuttu, viulu sekä rytmisoittimet tabla, darbouka ja rid luovat biiseihin pulppuavan akustisen lisäkerroksen.
”Perustimme yhtyeen kesällä 2016. Bäghdad Bandin jäsenet ovat turvapaikanhakijoita, jotka asuivat vastaanottokeskuksissa. Soitimme perinteistä arabialaista musiikkia, mutta myös joitain länsimaisia covereita. Olemme esiintyneet Suomessa erilaisissa tapahtumissa, konserteissa ja festivaaleilla”, Shatat kertoo Bäghdad Bandin taustasta.
”Oli kivaa kääntää muiden kulttuurien juttuja suomeksi. Suomeksi laulaminen oli minulle uskomaton kokemus, ja oli hienoa kuulla oman kulttuurinsa musiikkia laulettuna toisella kielellä. Nautin työskentelemisestä Maria Gasolinan kanssa.”
Maria Gasolinan musiikki ei ole ole puhdasta perinnemusiikkia, vaan alkuperäisvaikutteet on naitettu popmusiikin kanssa. Se tekee musiikista helpommin lähestyttävää.
”Olen aina pitänyt hybrideistä, joissa yhdistyvät kiinnostavat erilaiset asiat”, pohtii Lehtimaja.
Pitkää siltaa -albumilla kuullaan sudanilaista, somalialaista, turkkilaista, libanonilaista, assyrialaista, irakilaista ja algerialaista musiikkia. Mukana on myös Kenian arabivähemmistön sekä kreikanromanien lauluja.
”Levymme rajaus ei ehkä ole geopoliittisesti kovinkaan sujuva, mutta musiikillisesti näillä kulttuureilla on looginen yhteys”, Lehtimaja kertoo.
Yksi levyn avainbiiseistä on turkkilaisen laulaja-lauluntekijän ja aktivistin Selda Bağcanin vuonna 1976 levyttämä ”Yaz Gazeteci Yaz”, joka on käännetty suomeksi nimellä ”Journalisti”. Kappale antaa käytännön ohjeita toimittajille ja kehottaa heitä kirjoittamaan muustakin kuin voittajien totuudesta.
”Useat Seldan biisit ovat tyypillisiä 1970-luvun protestilauluja. ’Yaz Gazeteci Yazin’ majesteetilliset breikit, joissa laulaja pääsee messuamaan, tekivät minuun vaikutuksen. Ne ovat rukouskutsun, poliittisen manifestin, a cappella -laulun ja räpin sekoituksia. Selda istui vankilassakin Turkin vuoden 1980 sotilasvallankaappauksen jälkeen, mutta pääsi vapaaksi voitettuaan isoja musiikkipalkintoja Länsi-Euroopassa ja kun häntä pyydettiin kiertueelle Eurooppaan. Turkki katsoi, että on maan maineelle parempi päästää hänet vapaaksi”, Lehtimaja toteaa.
1980-luvun puolenvälin jälkeen Selda Bağcan nähtiin keikoilla muun muassa Womad-festivaaleillla. Hän kiertää yhä aktiivisesti esiintymässä.
”Seldan alkuperäistekstin pointti on se, että toimittajien ei pitäisi kirjoittaa tyhjänpäiväisyyksistä vaan oikeasti tärkeistä asioista. Turkkihan on jakautunut kahtia. On olemassa Istanbulin rikas ja länsimainen meininki, mutta Itä-Turkin maaseudulla vallitsee aivan toinen maailma, josta istanbulilaiset eivät välttämättä tiedä mitään. Selda kuvaa tekstissään tätä eroa. Hänen mukaansa on kerrottava myös aasien ja muulien kanssa kylänraitilla vaeltavien maalaisten kärsimyksistä, eikä vain Istanbulin muoti-ilmiöistä. Muuli mainitaan kappaleessa edelleen, mutta olen korostanut niitä pointteja, jotka ovat ajankohtaisia tämän päivän Suomessa.”
Lehtimaja kertoo myös, miksi Maria Gasolina lopulta vaihtoi brassirytmit orientaaliseen beatiin.
”Olimme vuonna 2014 Brasilian-kiertueella Palefacen kanssa. Se tuntui tietyn aikakauden sinetöinniltä. Olimme tehneet todella paljon brassijuttua. Ehdotin bändille itämaista levyä, ja he suhtautuivat aluksi hieman empivästi. Sitten alkoi tapahtua. Eurooppaan alkoi saapua paljon turvapaikanhakijoita, ihmisiä juuri näiltä alueilta, joiden musiikkia olin kuunnellut. Itämainen levy alkoi tuntua entistä ajankohtaisemmalta.”
Dooyo on somalialaisen Dur-Dur-bändin afrofunkhitti vuodelta 1987. Maria Gasolinan versiosta tekee erityisen sen lopussa oleva pysäyttävä puheosuus, josta vastaa kunnallispoliitikkonakin tunnettu Zahra Abdulla.
”Halusimme mukaan Suomen somaliyhteisön äänen. Zahra kertoi biisin innoittamana 1980-luvun Mogadishusta, jossa nuorilla maa poltteli jalkojen alla. Hän sanoi näkevänsä samoja ilmiöitä tämän päivän Helsingissä.”
Vaikka Pitkää siltaa -levyn biiseissä on poliittisia teemoja, on tekstien suurin yhteinen nimittäjä rakkaus- ja ihmissuhdeteema.
”Rakkaus on popmusiikissa aihe ylitse muiden ilmansuunnasta tai kulttuurista riippumatta. Muita biisien aiheita saa oikeastaan hakemalla hakea. Rakkaus on asia, joka ihmisiä kiinnostaa ja laulattaa.”
Rakkaus toimii myös hyvänä kiinnekohtana ja tarttumapintana biiseihin, joiden rytmit ja melodiat saattavat tuntua vaikeasti omaksuttavilta länsimaiseen musiikkiin tottuneelle korvalle. Maista, joista levyn musiikki on kotoisin, kuullaan yleensä vain rankkoja ja negatiivisia uutisia.
Maria Gasolinan Pitkää siltaa -levynjulkistamiskonsertti Helsingin Korjaamolla 16.12. Mukana myös Bäghdad Band, Ramithawija DJ Borzin.
