Kilpailukyky on sana, joka nostetaan jatkuvasti esiin poliittisissa puheissa niin Suomessa kuin Euroopan unionissakin.
Teksti Jaana Kivi Kuvat Annika Pitkänen
”Kilpailukyky ei ole vain sitä, että työvoima on halvempaa”, kiteyttää lobbari ja lobbaustutkija Anders Blom kirjassani Bryssel myyty. Blom tutkii suomalaista lobbauskulttuuria ja yritysten välistä kilpailua, mutta kilpailukyky itsessään on sanana stiiknafuuli, koreileva mutta sisällöllisesti tyhjä sana, jonka merkitystä kukaan ei tiedä ja jonka sisältö riippuu täysin siitä, kuka sen määrittelee.
EU:n tapauksessa kilpailukyky on synonyymi uusliberalismille. Jatkuvan kilpailukyvyn tavoittelu on iskostettu syvälle EU:n perustuksiin. Miksi näin on?
Lobbausta tutkivan kansalaisjärjestön Corporate Europe Observatoryn mukaan valtavilla teollisuuden lobbausjärjestöillä on ollut vaikutusta siihen, millaisena EU:n nykyinen kilpailukykypolitiikka tunnetaan. Järjestö on tarkkaillut suuryritysten vallankäyttöä EU:n poliittisessa päätöksenteossa jo parinkymmenen vuoden ajan ja korostanut jatkuvasti suuryritysten ”agenda-settingin” roolia poliittisissa puheissa. Muun muassa 50 teollisuusjohtajan muodostama European Roundtable of Industrialist (ERT) -lobbausryhmä – jonka jäseniin kuuluvat muun muassa Nestlé, Volvo ja Philips – on keskittynyt jo varhain 1990-luvulta asti valtavirtaistamaan kilpailukyvyn käsitettä. Kyseessä on eliittiorganisaatio, joka edustaa 50:tä Euroopan suurinta monikansallista yritystä. Myös vaikutusvaltainen elinkeinoelämän lobbausjärjestö, BusinessEurope, on ollut avainasemassa EU-politiikan muokkaamisessa.
Corporate Europe Observatoryn lobbaustutkija Erik Wesseliuksen mukaan ”kansainvälinen kilpailukyky” on ollut mantra Brysselissä jo reilusti yli vuosikymmenen.
”Euroopan laajentuminen, talous- ja rahaliitto EMU:n ja EU:n keskittyminen kilpailukykyyn – kaikki nämä asiat voidaan jäljittää monipuoliseen ja pitkäkestoiseen lobbaukseen, jota ERT ja BusinessEurope ovat tehneet.”
Corporate Europe Observatoryn mukaan teollisuuden kilpailukyky on aina ollut ERT:lle tärkein tavoite. ERT:n lobbausargumentti väittää, että näin lisätään investointeja ja tuotantoa ja luodaan uusia työpaikkoja. ERT:n nykyisen pääsihteerin Brian Agerin mukaan ERT on vaikuttanut EU:n tärkeimpiin linjauksiin.
”Suuri askeleemme oli yhtenäiset markkinat, yhteinen rahaliitto, euro, Maastrichtin sopimus ja kilpailukyky. Tämän tyyppisiin asioihin olemme vaikuttaneet”, kertoo Ager.
ERT ja komissio loivat 90-luvulla kilpailukykykyyn erikoistuneen asiantuntijaryhmän, joka neuvoi ja opasti EU-komissiota poliittisissa linjauksissa. Vuonna 1993 komissio julkaisi esityksen EU:n kasvusta, kilpailukyvystä ja työllisyydestä. Esitys on oiva esimerkki siitä, kuinka ERT oli saanut läpi näkemyksiään kilpailukyvystä EU-politiikkaan.
90-luvulla asiantuntijaryhmässä istui myös Nokian Jorma Ollila, joka jätti EU:n kilpailukykypolitiikkaan omat sormenjälkensä. ERT:n kannalta eräs mahtavin läpimurto oli, kun vuoden 2007 Lissabonin sopimuksella kilpailukyvystä saatiin virallisesti EU:n päätavoite.
”Nyt EU:n täytyy pikaisesti kohdistaa huomionsa kilpailukyvyn haasteisiin tai muuten teollisuus ja teknologia kohtaavat eroosion. ERT:n mukaan on erittäin tärkeää kuroa umpeen EU:n kilpailukyvyn kuilua globaalissa taloudessa”, Ager kertoo.
Tällä hetkellä kilpailukyky on otsikko poliittisille toimille, kuten leikkauksille, julkisen sektorin supistamiselle, palkkojen alentamiselle sekä kaikille teoille, jotka esitetään väistämättöminä poliittisina pakkotoimina kilpailukyvyn ylläpitämiseksi. Lobbausjärjestöt, kuten ERT ja BusinessEurope, ovat todenneet, että TTIP-sopimus on se oikea väline, jota neuvotellaan oikeaan aikaan, jotta yritystemme kilpailukyky paranisi.
ERT:n omien sanojen mukaan kilpailukyvyn voi tiivistää yhteen sanaan: yksityistäminen. Tänäkin päivänä ERT täydentää poliitikkojen esittämää kilpailukykypolitiikkaa. Se valvoo Euroopan kilpailukyvyn edistymistä ja antaa suosituksia poliittisille päättäjille ja hallituksille kilpailukykyyn liittyvissä poliittisissa käytännön toimissa. Sen vuoksi ERT ehdottaa, että kaikki politiikan osa-alueet olisivat alisteisia teolliselle kilpailukyvylle ja että koko EU:n rakenten tulee tukea teollisuuden tavoitteita.
Corporate Europe Observatoryn mukaan ERT:lle kaikki kiteytyykin kilpailukykyyn – myös ympäristö ja sosiaalipolitiikka. Ja EU-komissio on syleillyt ideaa.
Kirjoittaja on vapaa toimittaja ja Bryssel myyty -kirjan kirjoittaja. Kirjan kustantaja Into Kustannus Oy on Voimaa kustantavan Voima Kustannus Oy:n sisaryritys.
