Kolumni

Kellot soivat sinulle

Lukuaika: 2 minuuttia

Kellot soivat sinulle

Lokakuussa SDP hehkutti, että puolueeseen liittyi ”maailmankuulu lelusalakuljettaja” Rami Adham, jonka toimintaa Erkki Tuomioja kehui ”esimerkilliseksi”. Pian tuotiin esille, että Adham kannattaa al-Qaidaa ja etnistä puhdistusta Syyriassa. SDP:n Helsingin toiminnanjohtajan mukaan Adham oli oletusarvoisesti luotettava, koska suuret mediatalot ovat tehneet hänestä juttuja ja käyttäneet häntä asiantuntijana.

Selitys on yhtä oireellinen kuin murheellinenkin. Adhamin näkemykset eivät olleet salaisuus, mutta media kruunasi hänet silti sädekehällä. Tämä ei ole poikkeuksellista: valtavirtatiedotusvälineet eivät heijasta maailmaa, vaan vallanpitäjien maailmankuvaa.

Nyt Assadin hallitus ja Venäjä ovat Yhdysvaltojen virallisia vihollisia, mutta hallitusta vastustavien kapinallisten jihadismi ja julmuudet eivät käy kaupaksi länsimaissa. Tähän auttavat näennäisen epäpoliittiset tarinat (aivan todellisesta) humanitaarisesta hädästä ja (ei niin todellisista) puhtoisista auttajista, jotka vastustavat hallitusta, Rami Adhamista Valkoisiin kypäriin.

Kun Syyria oli Yhdysvaltojen liittolainen, meille tarjottiin toista tarinaa, missä ihmisoikeuspresidentti Tarja ­Halonen toivotti Assadille menestystä ja antoi tälle Suomen korkeimman kunniamerkin.

MAINOS. Juttu jatkuu mainoksen jälkeen.

Lokakuussa kirkot vastasivat Syyrian hätään soittamalla kelloja sodan uhreille, erityisesti Venäjän ja Assadin hallituksen tappamille. Kellojen oli määrä antaa ääni suomalaisten surulle siitä, että he eivät voi vaikuttaa Syyrian tapahtumiin.

Tavallaan tämä on solidaarisuuden osoitus, mutta oikeastaan kellot eivät soi syyrialaisille: mehän ne kuulemme. Niitä soittavat suomalaiset toisilleen voimattomuuttaan valittaakseen. Luomalla kuvaa kärsivästä maailmasta, joka on meidän ulottumattomissamme, kellot vapauttavat vastuusta: ne kutsuvat meitä tuntemaan, koska emme muka voi toimia.

Kellojen viesti ei ole tosi: me emme ole osattomia. Suomi tekee asekauppoja Syyriassa sotivien ja jihadisteja tukevien Arabiemiraattien, Israelin, Saudi-Arabian ja Turkin kanssa ja haluaa nyt aseistaa myös Qataria.

Lokakuussa Suomi myös allekirjoitti aiesopimuksen sotilasyhteistyöstä Yhdysvaltojen kanssa. Yhdysvaltojen keskeinen osa Syyrian sodassa ei ole salaisuus, mutta sitä ei katsottu tässä yhteydessä aiheelliseksi edes mainita. Yhtä lailla puheista puuttuu yhteistyön lopettaminen Venäjän joukkotuhoaseita valmistavan Rosatomin kanssa ja pakolaispolitiikan perusteellinen inhimillistäminen.

Ensimmäinen askel epäoikeudenmukaisuuden edessä on oman osallisuuden lopettaminen. Ei anneta kellojen kumun peittää sitä, että meiltä ei puutu keinoja, vaan tahtoa.

Syksy Räsänen

  • 9.11.2016