”Suomen alue tehdään päätöstä vaille valmiiksi Naton toiminnalle harjoituksista täysimääräiseen sotaan. Ei siis ole todenmukaista kertoa kansalaisille, ettei tämä prosessin läpivienti lähentäisi Suomea Natoon.” Näin totesi entinen valtiosihteeri Risto Volanen blogissaan juuri ennen kuin puolustusvoimien komentaja Jarmo Lindberg allekirjoitti syyskuussa Suomen ja Naton välisen isäntämaasopimuksen Walesin huippukokouksessa. Sopimuksessa ei erikseen kielletä ydin- tai uraaniaseiden tuomista Suomen alueelle. Voima-lehden kysymykseen, onko kielto mahdollisesti mukana sopimuksen ei-julkisissa liitteissä, puolustusministeri Carl Haglund vastasi, ettei Suomi ole tehnyt erillistä kieltoa. Vaikka Haglund korosti vastauksessaan, että kutsuessaan Naton alueelleen Suomi voi päättää, mitä aseita maahan tuodaan, niin tuntuu oudolta, ettei sopimukseen ole sisällytetty ydinaseiden käyttökieltoa. Isäntämaasopimus lukuisine liitteineen on tehty nimenomaan siksi, että Nato voisi hyvin nopeasti tuoda joukkoja Suomeen. Sopimuksen mukaan meidän tehtävämme on valmistautua siihen tarjoamalla kaikki mahdolliset, Nato-standardien mukaiset logistiset mahdollisuudet. Siksi Nato-strategioita tehtäneen myös siltä perustalta, että Naton joukot, lentokoneet ja laivat voidaan ryhmittää Suomeen sen ydinasedoktriinin mukaisesti.

Julkisuudessa on esitetty, ettei sopimus ole voimassa ennen Suomen nimenomaista pyyntöä. Tietoa on vaikea kiistää tai vahvistaa, koska sopimuksen julkaistussa osassa ei ole nähtävillä läheskään kaikkia keskeisiä tietoja. Edes kansanedustajille ei ole annettu tietoon sopimuksen tärkeimpiä liitteitä. Puolustusvaliokunnan jäsenen Jyrki Yrttiahon (vas.) mukaan sopimuksen tarkemmasta sisällöstä, sen keskeisimmistäkin kohdista tai sen soveltamisesta on vaikea saada tietoa. Kuten siitä, kuka tekee päätöksen, mikäli Nato-joukkoja kutsuttaisiin Suomeen isäntämaasopimuksen mukaisesti. Puolustusministeriön virka­- miehen vastaus hänen kysymykseensä asiasta oli ”Emme ole mitään perustuslaki- asiantuntijoita”. Yrttiahon mukaan isäntämaasopimus sanelee, että Suomeen mahdollisesti tulevat Nato-joukot olisivat Naton sotilasjohdon eivätkä puolustusvoimien ylipäällikön, tasavallan presidentin alaisia.

Valtiotieteen tohtori Pekka Visurin mukaan on outoa ja myös vaarallista, että Suomea pyritään liittämään sotilasliitto Naton järjestelmiin hiljaisesti ja usein pelkillä virkamiesten päätöksillä. Hän peräänkuuluttaa mahdollisimman suurta julkisuutta ja pitää tärkeänä, että kauaskantoisia poliittisia sitoumuksia ei tehdä ilman laajaa poliittista keskustelua ja päätöksentekomenettelyä. Visurin mukaan, ”Koska tuo ’sopimus’ on jo tehty, on ehdottomasti pidettävä kiinni siitä, että kyseessä on vain tekninen yhteistyömuistio ja ettei se sellaisenaan oikeuta poliittiseen päätöksentekoon tai sisällä poliittisia sitoumuksia. Sellaiset päätökset on tehtävä erikseen, jos aihetta on.” Visurin mukaan isäntämaasopimus on muodoltaan lähinnä yhteistoimintamuistio (engl. memorandum of understanding, lyhennettynä MOU). Muistiolla ei pitäisi olla poliittista painoarvoa ilman erillisiä päätöksiä. Mutta ongelmana on se, että ”tekninen sopimus”, jolla määritellään lähinnä menettelytapoja, tulkitaan kuitenkin helposti sitovaksi. ”Syntyy mielikuva siitä, millaista politiikkaa noudatetaan, joten on aihetta olla tarkkana. Pitäisi selvästi rajoittaa tuollaisten tulkintojen mahdollisuutta antamalla selventävät poliittiset julistukset Suomen itsenäisestä päätöksenteosta.” Ovatko sotilaat omineet poliittista valtaa? Risto Volanen ilmaisi jo vuonna 2011 Suomen Kuvalehdessä huolensa sotilaiden lisääntyneestä vallasta: ”Armeija ja poliisi ovat karanneet Suomessa hallituksen valvonnasta. Erityisesti sotilaat ovat vieneet poliitikoilta valtaa ja alkaneet johtaa itse itseään.”

Puolustusministeriön kansliapäällikkö Arto Räty (kenraaliluutnantti) on myös turvallisuuskomitean puheenjohtaja ja yksi merkittävimmistä sotilasvaikuttajista valtionhallinnossa. Helsingin Sanomien (5.2.) mukaan Rädyn johtama komitea on muissa ministeriöissä nähty keinona militarisoida kriisejä. HS:n mukaan turvallisuuskomiteassa on jo valmisteilla seuraavalle hallitukselle Ukrainan kriisiin kytkeytyvä harjoitus, jossa testataan muun muassa ministeriöiden resurssit ja toimivaltuudet. Kansanedustajat on onnistuttu pitämään turvallisuuspolitiikan kannalta tärkeistä päätöksistä sivussa. Eduskunta ei ole saanut Naton kanssa tehtyä kattavaa isäntämaasopimusta edes käsiteltäväkseen. Sen sijaan Ruotsissa sopimus otetaan puolustusministeri Peter Hultqvistin mukaan ensin kansanedustajien käsiteltäväksi. Vasta sen jälkeen se astuisi mahdollisesti voimaan vuonna 2016.

Nimble Titan

Vastatessaan kirjalliseen kyselyyn Suomen osallistumisesta Yhdysvaltojen vetämään kaksivuotiseen, kansainväliseen Nimble Titan -ohjuspuolustusohjelmaan puolustusministeri Haglund perusteli osallistumista näin: ”Osallistuminen antaa mahdollisuuden kehittää kansallista puolustusta erityisesti ilmapuolustuksen osalta.” Yhdysvaltojen puolustusministeriön mukaan kolmatta kertaa toteutettavan Nimble Titanin tavoitteena on nimenomaan tutkia ballististen ohjusten tuomaan uhkaan liittyviä poliittisia ja sotilaallisia operaatioita. Yhdysvaltojen ilmavoimien everstin Marc Caugheyn mukaan ”Nimble Titan on julkinen tulevaisuuteen tähtäävä kokeilu, jossa lisätään tietoisuutta ja ymmärrystä liittyen mahdollisiin yhteisiin vastatoimiin ja toimintamalleihin ohjustorjunnassa Yhdysvaltojen ja meidän liittolaistemme ja kumppaniemme kanssa”. Puolustusministeriltä voisi odottaa perusteellisempaa vastausta eduskunnalle. Puhumattakaan siitä, että tällaisten ratkaisujen pitäisi olla etukäteen syvällisemmässä keskustelussa. Varsinkin kun suurin osa kansalaisista edelleen vastustaa Suomen Nato-jäsenyyttä.

ASDE (Air Situation Data ­Exchange)

ASDE on Naton vuonna 2001 perustama Nato-maiden tutkatietojen vaihtojärjestelmä, jossa sen jäsenet jakavat toisilleen reaaliajassa sotilastutkien havaintokuvaa. Viime vuosina mukaan on liittynyt myös Natoon haluavia maita, kuten Georgia ja Ukraina. Puolustusvoimien nettisivuilla ASDE-yhteistyö myönnetään, tosin Natoa ei tässä yhteydessä mainita lainkaan: ”Lisäksi ilmavoimat on mukana ASDE-yhteistyössä, jossa Suomi ja lähialueen maat vaihtavat ilmatilannetietoja keskenään”. BBC puolestaan raportoi viime vuoden marraskuussa useiden Nato-maiden ja Suomen tehostavan ilmavoimiensa yhteistyötä ja alkavan jakaa enemmän tiedustelutietoja ja dataa erityisesti Venäjän ilmavoimien sotilaallisesta aktiviteetista. Suomalaisista tiedotusvälineistä tai viranomaisten taholta asiasta ei löydy minkäänlaista tarkempaa tietoa. Puolustusvaliokunnan jäsenen Jyrki Yrttiahon (vas.) mukaan ilmatilannekuvayhteistyötä tehdään Suomen, Baltian ja Norjan välillä Naton ASDE-järjestelyä hyödyntäen. Suomen liityttyä ASDE-järjestelmään voivat sen sotilastutkat auttaa Natoa havainnoimaan esimerkiksi Venäjän ilmatilaa.

Nimble Titanin ja Asden kaltaisten yhteistyöohjelmien kautta Nato-siteemme voivat osoittautua kohtalokkaiksi. Onko mitenkään selvitetty, mitä Nato-yhteistyölle on suunniteltu tapahtuvaksi sotilaallisessa kriisissä? Onko olemassa selkeä suunnitelma, miten lakkauttaa sotilastutkien tietojen välittäminen Natolle mahdolllisen kriisin aikana, jos halutaankin pysyä sotilaallisesti liittoutumattomana ja konfliktin ulkopuolella?