Teksti Tapani Möttönen
Esoterian moderni oppi-isä etsii totuutta Keski-Aasian vuorilla ja törmää ihmiseen. G. I. Gurdjieffin omaelämäkerrallinen teos Kohtaamisia merkittävien henkilöiden kanssa on mielenkiintoinen uutuussuomennos.
Nuorukainen kasvaa aikuisuuteen keisarillisen Venäjän Keski-Aasiassa. Uskonnollisen sekamelskan keskellä nuorukaiseen tarttuu totuuden kaipuu. Millainen on jumala? Millainen on ihminen? Miten pitää elää? Nuorukaisesta kasvaa selviytyjä, seikkailija ja uskonnollinen etsijä.
Vuosikymmeniä myöhemmin mies ei ole enää nuori, eikä hänellä ole enää kotimaata. Sen sijaan hänellä on metodi ja oppilaita. Jotta metodi olisi ymmärrettävämpi, on parempi tarkastella lähemmin sitä, miten kaikki alkoi.
Niinpä Pariisiin emigroitunut G.I. Gurdjieff alkaa kirjoittaa muistelmateosta, jossa pääosassa olisivat häneen syvästi vaikuttaneet ihmiset, ystävät ja oppineet.
Gurdjieffin omaelämäkerrallinen Kohtaamisia merkittävien henkilöiden kanssa on mielenkiintoinen uutuussuomennos. Vuosina 1866–1949 elänyt kreikkalais-armenialainen (ja ajan vuoksi Venäjän keisarikuntaan syntynyt) esoteerikkoguru kun on hengellis-filosofisten etsijöiden salainen julkkis, josta vähemmän etsineet tietävät hyvin vähän.
Tämän kirjan luettuaan moni tietää hieman enemmän henkilöstä itsestään. Sen sijaan johdatukseksi Gurdjieffin ajatteluun ei Kohtaamisia kelpaa. Kirja on taustaa, vaikutelmia, vaikutuksia. Ja tietysti niitä kohtaamisia.
Kohtaamisia merkittävien henkilöiden kanssa käynnistyy kuin seikkailuromaani. Ainakin omien sanojensa mukaan Gurdjieffista kasvaa jo varhaisella iällä kaikkien alojen erityisasiantuntija, jonka henkisen totuuden kaipuu ja silkka wanderlust ajavat pian tien päälle.
Armeniasta tie tuntuu vievän kaikkialle tai ainakin Egyptiin, Arabian niemimaalle, Nepaliin ja moniin salamyhkäisiin sijainteihin Keski-Aasiassa. Matkalla mukaan tarttuu joukko henkilöitä, joita ajaa sama halu ymmärtää, että mistä tässä elämässä on kysymys.
Gurdjieffin kiertolaisuus muuttuu pian tutkimusmatkoiksi, joskaan tutkimusmatka ei koskaan ole kaukana pyhiinvaelluksesta. Mukaan sattuu joku arkeologi ja insinöörikin, mutta jokaisella on sielunsa pelastettavanaan.
Diletantin uskontotieteelliset pyrkimykset eivät saa selvennystä. Sen sijaan itse operaatiot, varainhankinta kaupustelijana, käsityöläisenä, silmänkääntäjänä, lukkoseppänä ja suoranaisena huijarina, kaikkinaiset kiperät tilanteet herättävät epäilyn sekaisen kunnioituksen miehen selviytymistaitoa kohtaan.
Pian käy myös selväksi, että johdannon lupauksista huolimatta ”merkittävät henkilöt” ovat kaikkea muuta kuin avain Gurdjieffin ajatteluun. Pikemminkin kirja on tunnustus ystävyydelle ja matkakumppanuudelle. Niitä merkittävät henkilöt ovat: eivät idän viisaita vaan Gurdjieffin kaltaisia etsijöitä.
Matkakirjanakin Kohtaamisia kehittyy erikoiseen suuntaan. Kuvataan kupruja kaupungissa kun matka on vuorille. On kuin Gurdjieff tarkoituksella leikkaisi seikkailujensa hengelliset huippukohdat pois. Kyyninen lukija ei voi olla miettimättä, onko tämä tarkoituksellista myytinrakennusta ja kirjoittajan oppijärjestelmän perustan varjelemista.
Kirjan painotukset ovat itsessään kuin viittaus Gurdjieffin esoteriaan, jossa piilee ristiriita. Esoteria on uskonnollinen painotus, jossa korostuu mystiikka ja todellisen tiedon saavutettavuus vain siihen vihitylle sisäpiirille. Gurdjieff taas kehitti matkojensa ja tutkimustensa pohjalta metodia, joka oppimalla kenen tahansa olisi mahdollista kehittyä täyteen potentiaaliinsa.
Mitä tämän metodin taustalla sitten on? Kohtaamisia vihjaa suurenmoisista totuuksista kaiken taustalla, mutta totuus voi olla yhtä hyvin lammaspaimenen roisi letkautus. Sitä sinä tai minä emme koskaan saa tietää.
G.I. Gurdjieff: Kohtaamisia merkittävien henkilöiden kanssa. Sammakko 2013. 356 s. Viisi tähteä.
Artikkeli osittain julkaistu myös Voimassa 1/2014.