Rokkari puukotti naisystäväänsä, jätti huumeet, henkistyi linnatuomion aikana ja ryhtyi lopulta gospelmuusikoksi. Lasse Keso kuvaa tutulta kuulostavan tarinan rankasta muusikon elämästä. Kohde tällä kertaa on legendaarinen rock-kitaristi Jukka Tolonen.

Keso käy vain kevyesti läpi Tolosen musiikillista uraa ja menestystä 1970-luvulla suosioon nousseessa Tasavallan presidentissä ja keskittyykin katumukseen ja menneestä irti päästämiseen.

Perheenjäsenten haastattelut ja arkistokuva kuihtuneesta Tolosesta alleviivaavat päihteiden vaikutusta ja elämän murheellisuutta, puolivillaiset pätkät uskonyhteisöstä ja seesteisestä gospelmuusikosta taas karrikoivat pelastumisen.

Elokuva jää pintapuoliseksi: se näyttää muutoksen uskoon tulemisen jälkeen, mutta ei syitä sen taustalla. Pätkät vahvistimia huumepäissään kaatavasta Tolosesta ja hänen sotkuisesta asunnostaan vaivaannuttavat, kun taustoja ei käydä läpi. Miksi Tolonen romahti? Mikä johti käännekohdaksi muodostuneeseen puukotukseen paluukiertueen päätöskeikan jälkeen?

Elokuvan jälkeen olen pahoillani Jukan puolesta. Hänen vaiheensa ja muusikkoutensa olisivat ansainneet teoksen, joka olisi tehnyt niille kunniaa.

Tolonen. Ensi-illassa 2.5. Kaksi tähteä.