Vallilan kirpputorilta mukaan lähteneistä vanhoista vöistä syntyi Tarratan Ilkan käsissä tarrakiinnitteiset kahleet. Ne menivät lahjaksi ystävälle, jonka seurauksena kaverit ja kaverinkaverit innostuivat ideasta ja kehottivat Ilkaa tekemään lisää.

Nyt Ilka on ylläpitänyt aktiivisesti vuoden verran Tarrata-nettisivustoa, jossa hän myy kierrätysmateriaaleista valmistettua sadomasokistisiin suhteisiin ja sessioihin suunnattua BDSM-välineistöä. Valikoimaan kuuluu pantoja, kahleita, valjaita ja erilaisia kiinnikkeitä, joita voi käyttää sitomiseen, alistamiseen ja rankaisemiseen.

“Tarrata kiteyttää monta itselle tärkeää asiaa: mä tykkään askarrella, ommella ja lisäksi siinä yhdistyy kierrätys ja seksimyönteisyys semmoiseksi mukavaksi komboksi. Se on ollut mulle tosi mieluisa juttu”, Ilka toteaa.

Ilkan projekti on herättänyt paljon positiivista huomiota.

“Ihmisiä kiinnostaa, kun joku tekee itse ja käyttää materiaalia vähän uudella tavalla. Tarrata on otettu kauhean hyvin vastaan. Se on ollut ilahduttavaa.”

Valtaväestössä kinkyily saattaa kuitenkin herättää vahvoja ennakkoluuloja. Konservatiivisimmat mieltävät harrastajat väkivaltaisiksi ja sairaiksi. Hiljattain julkaistun sadomasokistista suhdetta käsittelevän Fifty Shades of Grey -kirjasarjan myötä lukijat ja kolumnistit kilvan kauhistelivat kirjojen pornahtavaa sisältöä ja alentavaa naiskuvaa.

“Mun mielestä naisen alistaminen ei ole millään lailla sisäänrakennettua kinkyilyyn. Sukupuolet voivat olla kuinka päin tahansa. Se voi myös olla kahden naisen välistä, tai siinä voi olla ihmisiä, jotka eivät tunnusta itseään mieheksi tai naiseksi”, Ilka pohtii.

”Mun oma näkemys on, että kun asiat tapahtuvat kahden aikuisen ihmisen välillä yhteisymmärryksessä ja niin, että kumpaakaan ei ole painostettu siihen, niissä rajoissa kaikki on OK. Ihmiset voivat hakea itseään ja tyydytystä ja nautintoa ihan millä tavoin katsovat parhaaksi. Se on ehdotonta, että kummankin tahtoa kunnioitetaan, eikä tehdä mitään, mitä toinen ei itselleen toivo.”

Ilka itse ei ole lukenut Fifty Shadesia, mutta löytää sen nostattamasta kohusta positiivisia puolia. Tabuja ei ole välttämättä rikottu, mutta kohu on ehkä tehnyt aiheesta puhumisen helpommaksi.

“Kun lähtee tutkimaan tällaista puolta itsessään ja seksuaalisuudessaan, kertoo se siitä, että on pitänyt miettiä normeja ja sitä mitä sallii itselleen. Se, että uskaltaa vielä tuoda esille sen, että tällaiset teemat kiinnostavat, vaatii mun mielestä rohkeutta ja itsetuntemusta.”

Annetussa palautteessa on erityisesti kiitelty Tarratan helposti lähestyttävää imagoa. Ihmisistä on ollut virkistävää nähdä jotain muutakin, kuin totuttua porno- ja seksuaalisuuskuvastoa.

“Käytän paljon värejä ja materiaalitkin ovat kangasta ja muuta vähän pehmeämpää. Se tekee tästä helpommin lähestyttävää. Onhan tuotteita ostettu muuhunkin kuin seksikäyttöön, esimerkiksi klubikäyttöön ja koiralle taluttimeksi. Usein on nostettu vertailuun kivijalkapornokauppa, jossa värimaailma on punaista ja mustaa, ja meininki vähän sellainen, että tämä on nyt jotakin kauhean tuhmaa ja vähän syntistä ja likaista.”

Ilka itse pyrkii tuomaan myönteistä mielikuvaa pitämällä nettisivujensa ulkoasun valoisana ja värimaailman vaaleana.

Ilkan eniten käyttämää perusmateriaalia ovat perinteiset kangasvyöt. Myös autojen turvavyöt, purettujen laukkujen osat, hevosten lieat tai rakennuksilla käytettävät nostoliinat kelpaavat. Materiaaleja hän löytää kirpputoreilta ja roskalavoilta. Toisinaan niitä saattaa lojua lenkkipolun varrella.

Kierrättäminen on Ilkalle tärkeä periaate. Hänen elämässään se on jokapäiväistä: hän dyykkaa ja pyrkii antamaan uuden elämän käytöstä poistetuille tavaroille, joko sen alkuperäisessä käyttötarkoituksessa tai keksien niille uusia merkityksiä.

“Mun mielestä on aika ahdistavaa, kuinka paljon materiaalia menee vaan kasaan makaamaan jonnekin. Jätteen määrän vähentäminen ja pyrkiminen sen kaiken tavoin hyödyksi käyttämiseen ovat ideologioita, joita haluaisin nähdä enemmän noudatettavan. Siitä olen tykännyt, että olen itse löytänyt tällaisen minua puhuttelevan tavan toteuttaa sitä.”

Tarratan oma värkkäyspiste tee-se-itse-kulttuurin Wärk-festivaaleilla Helsingin Kaapelitehtaalla 20.–21.10.