Helsingin kaupungin ympäristökeskuksen ja Helsingin yliopiston käytössä oleva Viikin ympäristötalo näyttää sekä sisältä että ulkoa varsin tavalliselta toimistorakennukselta. Sisustus on väritykseltään rauhallinen ja luonnonläheinen. Rakennuksessa on viisi kerrosta täynnä kiireisen näköisiä ihmisiä. Kerroksista löytyy taukotiloja ja lasiseinäisiä toimistohuoneita.

On tietokoneita, mappeja ja printtereitä. Alakerrassa viihtyisää tunnelmaa luo pieni suihkulähde. Päältä päin ei ehkä arvaisi, että kyseessä on Suomen energiapihein rakennus.

“Arkkitehtuurissa ja tekniikassa ei ole oikeastaan mitään uutta. Rakentamisessa on käytetty vanhoja hyväksi todettuja ratkaisuja. Käyttäjän kannalta ympäristötalo on hyvin tavanomainen”, Helsingin ympäristökeskuksen johtava tiedottaja Johanna Joutsiniemi toteaa.

Tutkitusti toimivista ja helposti toteutettavista energiansäästötoimista huolimatta rakennus on Suomessa ainutlaatuinen. Mistä tämä johtuu?

“Ympäristötalo on vasta vuoden vanha, joten olemme tavallaan esimerkkikohde. Vastaavanlaista energiatehokasta rakentamista pyritään kuitenkin käyttämään uusissa rakennusprojekteissa, sekä jo olemassa olevien rakennusten kunnostamisessa. Kiinnostuneita löytyy ja meihin on otettu yhteyttä ulkomailta asti.”

Ympäristötalossa huoneita valaistaan luonnonvalolla, sähköä tuotetaan tuulen ja auringon avulla. Tilojen jäähdytykseen käytetään kalliojäähdytystä ja lämmityksessä hyödynnetään ihmisten ja koneiden tuottama lämpö. Ikkunat ovat energialaseja ja seinät tavallista eristävämpiä. Rakennusmateriaaleissa on käytetty kierrätysmateriaaleja ja laitehankinnoissa panostetaan energiaa säästäviin vaihtoehtoihin. Iltaisin automaattitekniikka vähentää rakennuksen energiankulutusta.

Yhteensä talo kuluttaa alle puolet siitä, mitä tavallinen toimistorakennus ja rakennuksen oma uusiutuvan energian tuotto on noin 20 prosenttia rakennuksen kulutuksesta.

Ekologisuus ei rajoitu pelkästään rakennukseen arkkitehtuuriin ja tekniikkaan, vaan myös vihreitä elämäntapoja tuetaan.

“Ympäristökeskus on kartoittanut työntekijöiden liikkumista. Vihreää liikkumista avustetaan esimerkiksi tarjoamalla työmatkapyöräilijöille lukollisia pyörävarastoja”, Joutsiniemi kertoo.

Talon arkkitehtuuri ja toiminta koskettaa erityisesti ympäristöasioista kiinnostuneita. Muidenkaan ei kannata tyrmätä hanketta pelkkänä porvarismaailmanparantajien etuoikeutena, sillä talon rakentaminen on myös kustannussäästö. Kaavaillusta 20 miljoonan budjetista käytettiin alle 17 miljoonaa euroa.

“Rakentaminen on maksanut 3–4 prosenttia enemmän kuin tavallisen toimistorakennuksen rakentaminen. Se maksaa kuitenkin itsensä 10–15 vuodessa takaisin ja tuottaa valtiolle säästöä 45 000 euroa vuodessa. Rakennuksen käyttöikä on vähintään 100 vuotta, toivottavasti enemmänkin”, Joutsiniemi listaa.

Ympäristötalo on varusteltu mittauksilla, jotka seuraavat sen energiakulutusta ja tuloksia voi tarkastella reaaliajassa sisääntuloaulan infotaululta. Hyväksi todettuja käytäntöjä pyritään soveltamaan myös muissa kaupungin rakennushankkeissa.

Ympäristökeskus on tarkoitus muuttaa kokonaan hiilineutraaliksi vuoteen 2015 mennessä.