Kun WWF:n Helsingin-toimisto muutti lokakuun lopussa uusiin tiloihin Lintulahdenkatu 10:n neljänteen kerrokseen, niin heitä odottivat uusissa tiloissa tukaanit, apinat ja mahtava punainen mansikkanuolisammakko. Yksi pylväs on koristeltu kuvilla Borneon sademetsistä ja toinen Amazonilta.

”Tilaajat toivoivat, että maalaan oikeita kasveja ja eläimiä ja olen ollut siinä tarkkana. Kun seison ihan lähellä maalaustani, voin melkein nähdä kuinka marakatit alkavat puiden latvuksissa pääni yläpuolella liikkua ja pitää aikamoista kirkunaa…”

Sademetsän maisema tuo väriä muuten hillittyyn toimistoympäristöön ja työntekijät ovat tervehtineet maalauksia ilolla. Jotkut ovat maalaukset nähtyään alkaneet haaveilla samanlaisista kotinsa seinissä.

”Muuan rouva ilmoitti jo haluavansa huivin tuolla samalla kuosilla”, Anniina Mikama hymyilee.

Toimistossa on alettu miettiä, että laitettaisiinko pylväiden juurelle vielä viherkasveja korostamaan metsätunnelmaa. Se on Mikaman mielestä mainio idea. Niin heti toimiston ovella kävisi selväksi kenen puolesta tiloissa paiskitaan hommia.

Metsäaihe oli Anniina Mikamalle rakas maalattava. Lapsuuteen kuuluivat Tarzan-leikit ”liaaneissa” riippuen ja yhä aikuisenakin metsässä vaeltelu on tärkeää. Anniina on lukenut viime aikoina tutkimuksista, joissa on todettu lyhyenkin metsässä vietetyn ajan laskevan stressitasoa välittömästi.

”Senhän nyt tietää kuka tahansa ilman tutkimuksiakin. Metsästähän me olemme kotoisin, eikä tässä nyt vielä olla kovin kaukana apinasta.”

Anniina toivoo, että toimistossa työskentelevät ja vierailevat ihmiset voivat aina välillä kesken työpäivänsä vilkaista värikkäitä kuvia ja lepuutella sieluaan. Hän uskoo että ihmisille tekee hyvää katsella työpaikallaan metsämaisemaa, vaikka sitten keinotekoista.

”Metsä kuin metsä, oli borneolaisia saniaisia tai suomalaisia koivuja. Metsän ajatus on tärkein. Suomalaisessa kuusikossa voi ihan hienosti leikkiä Tarzania.”