Tamperelainen Markus Vinnari tutki väitöstyössään, voiko kasvissyönnistä tulla Suomessa yhteiskunnallinen normi. Hämmästyttävää kyllä hän päätyi tutkimustulokseen, jonka mukaan jollain aikavälillä lihansyönti vähenee vääjäämättömästi.

Väitöstutkimusta varten hän analysoi useita tilastoaineistoja sekä keräsi kuluttaja- ja asiantuntija-aineistoja.

Tutkimuksessa hyödynnettyjen aineistojen perusteella lihaa kuluttamattomien kotitalouksien määrä on kasvanut 1970-luvun lopulla, mutta kasvuvauhti tasoittui jonkin verran 1980-luvun jälkeen.

Kansallisella tasolla yhteenlaskettu lihankulutus on kuitenkin jatkanut kasvuaan, vaikka tasoittumista on hieman havaittavissa. Kasvissyöjiä tutkimuksen mukaan Suomesta löytyy nykyisin noin 0,5–3 prosenttia aikuisväestöstä määritelmästä riippuen. Tästä huolimatta Vinnarin tulevaisuudenskenaarioiden mukaan lihansyönti vähenee vääjäämättömästi.

Vinnari on huomannut asenteissa kasvisruokavaliota kohtaan tapahtuneen valtavan muutoksen kuluneen kymmenen vuoden aikana.

Vinnari hahmotteli tutkimuksensa loppuun kolme erilaista skenaariota lihankulutuksen mahdollisesta loppumisesta Suomessa seuraavien 50 vuoden aikana. Skenaariot ovat tulevaisuuden tutkimuksessa usein käytetyt tietoisen päätöksenteon, ajautumis- ja katastrofimuutosskenaariot, joissa hyödynnetään tutkimuksessa tunnistettuja yli kolmeakymmentä mahdollista lihankulutukseen vaikuttavaa tekijää.

Vinnari yrittää tuoda skenaarioilla julki sen, että lihankulutuksen mahdollinen loppuminen ei ole kiinni mistään yksittäisestä syystä, vaan se olisi joukko sattumusten summia. Jollain aikavälillä muutos tulee olemaan vääjäämätöntä.

”Kun kirjoitin väitöskirjani skenaarioita lihankulutuksen loppumisesta, ne tuntuivat itsestänikin hurjilta. Olen kuitenkin havainnut viime aikoina nopeaa muutosta, kuten lihaa korvaavien tuotteiden lisääntymistä markkinoilla, ravintoloiden parempaa kasvisruokatarjontaa ja esimerkiksi Helsingissä käytyä koulujen kasvisruokapäiväkeskustelua. Skenaarioiden kuvaama todellisuus saattaa siis olla lähempänä kuin arvaammekaan.”

Vinnari on itse ollut kasvissyöjä yli 10 vuotta. Hän luki aikoinaan Peter Singerin klassikon Oikeutta eläimille ja päätti luopua lihasta samoihin aikoihin vaimonsa kanssa.

”Olen maaseudulta kotoisin. Pikkupoikana olin mukana esimerkiksi yhden lehmän poikimisessa ja muistelin, että eivät ne niin kamalasti meistä ihmisistä poikenneet”, Vinnari kertoo.

Hän kiinnostui samoihin aikoihin ympäristöasioista ja haki Tampereen teknilliseen yliopistoon opiskelemaan ympäristötekniikkaa. Biotekniikkaan painottunut ala oli kuitenkin hiukan jotain muuta, kuin mitä hän oli odottanut. Vinnarin kasvisruokavalio ei herättänyt insinööriopiskelijoiden parissa kauhistusta.

”Stereotypia lähinnä makkaraa tai kinkkupizzaa syövästä insinööristä pitää kyllä paikkaansa. Olen kuitenkin lähes satakiloinen vanha voimailija, joten ei minulle tullut kukaan teekkariaikoina sanomaan, että mitä sinä tuollaista hörhöilet”, Vinnari nauraa.

Lihansyönti vielä kiihtyy Suomessa. Tutkimustuloksestaan huolimatta ja itse kasvissyöjänä Vinnari kuitenkin myöntää hämmästyvänsä, jos kasvissyönti alkaa jo vuonna 2055 olla normi Suomessa. Vinnarin mukaan monet pienet tekijät vaikeuttavat muutosta. Tällainen voi esimerkiksi olla lautasmalli, jonka mukaan suomalaisia on opetettu koostamaan ateriansa.

”Ihmiset ajattelevat, että näin koostetaan täysipainoinen ateria. Ei mietitä, että liha on lautasella proteiinin takia ja että olennaista on vain korvata se jollain muulla proteiinipitoisella ravintoaineella”, Vinnari miettii.

”Länsimaissa lihaan liittyy myyttisiä mielikuvia ja punainen liha nähdään tosimiehen ruokana. Samaan aikaan kun nauramme aasialaisten innolle kohentaa mieskuntoaan tiikerin peniksiä ja haineviä syömällä, useat suomalaiset miehet tuntuvan suhtautuvat punaiseen lihaan vastaavalla tunteikkuudella.”

_______________

Kolme lihatonta skenaariota

Ylensyönnistä romahdukseen -skenaariossa halpaa lihaa virtaa markkinoille ja sen kulutus jatkaa aluksi kasvuaan ihmisten samalla lihoessa. Muutokset tapahtuvat vasta, kun tilanne ajautuu ympäristönäkökulmasta niin epämieluisaksi, että tilanteeseen on pakko puuttua. Tekninen kehitys on tehnyt lihaa korvaavista tuotteista kuluttajille vaihtoehtoja, joka osaltaan helpottaa kuluttajien siirtymistä pois perinteisistä lihatuotteista.

Tasainen muutos -skenaariossa lihankulutuksen laskuun vaadittavat muutokset ovat hyvin pieniä ja osaksi tietoisia. Yhtenä muutosta aiheuttavana tekijänä skenaariossa on ilmastonmuutoskeskustelu, joka saa ihmiset muuttamaan kulutustottumuksiaan. Samanaikaisesti esimerkiksi maataloustukien pieneneminen kasvattaa lihan hintaa, mikä vähentää kokonaislihankulutusta. Lihaa korvaavien tuotteiden kehitys tekee lopulta viimeisillekin kuluttajille muutoksen hyvin helpoksi.

Hallitsematon muutos -skenaariossa lihankulutus laskee hyvin nopeasti, koska eläintaudit romahduttavat nopeasti kuluttajien luottamuksen lihatuotteisiin ja lihantuotantoon. Kaupunkiviljely yleistyy osittain siksi kyseisessä skenaariossa nopeasti, mikä puolestaan muokkaa ihmisten suhtautumista ruoantuotantoon.

_______________

KTM, DI Markus Vinnarin väitöskirjatutkimus The Past, Present and Future of Eating Meat in Finland (Lihansyönti Suomessa – itääkö muutos?) esitettiin julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa 26.3.2010.