Vuosi 2003. Nicaraguan tiedotusvälineet pauhaavat järkyttävää uutista. 9-vuotiasta nicaragualaistyttöä on käytetty seksuaalisesti hyväksi. Isäpuoli Francisco Fletes Sanchezin mukaan raiskaaja on naapurin mies. Tyttö, joka saa tiedotusvälineissä salanimen Rosita, on raskaana.

Perhe alkaa hakea lupaa aborttia varten. Nicaraguan rikoslain pykälä numero 165 sallii niin sanotun terapeuttisen abortin. Tällä tarkoitetaan raskauden keskeyttämistä tapauksissa, joissa voidaan osoittaa, että keskeytys on välttämätön äidin elämän suojelemiseksi tai kun raskaus on insestin tai raiskauksen seurausta.

Laki noudattelee yleistä kansainvälistä oikeuskäsitystä: peräti 98 prosenttia maailman maista hyväksyy abortin raskaana olevan naisen elämän pelastamiseksi. On ilmiselvää, että Rositan tapauksessa terapeuttisen abortin ehdot täyttyvät.

Yhtäkkiä tapahtumien kulku alkaa kuitenkin saada absurdeja piirteitä: katolinen kirkko jyrähtää, että raskauden keskeyttäminen ei ratkaise tytön tilannetta. Rositan tilanteen arvioineet lääkärit ja terveysministeri Lucia Salvo – katolinen hänkin – toteavat, että on mahdotonta sanoa, olisiko vaarallisempaa suorittaa abortti vai antaa raskauden jatkua.

Julkisuuteen nousee lääkäreitä, jotka vastustivat aborttia. Joku kaivaa esiin valokuvan viisivuotiaasta tytöstä, joka oli tullut raskaaksi ja saanut vauvan, joka selvisi hengissä.

Lopulta vanhemmat saavat järjestettyä salassa abortin naisjärjestö Red de Mujeres Contra la Violencia (Naisverkosto väkivaltaa vastaan) ja nimettömänä pysyttelevien lääkäreiden tuella. Kun tieto tulee julki, kardinaali Miguel Obando y Bravo tuomitsee teon ja kaikki siihen osallistuneet ja vihjailee kirkonkirouksesta.

Rositasta tulee abortin kannattajien lyömäase kirkkoa ja varsinkin terapeuttisen abortin kannattajia vastaan. Rositan tapaus tekee kuitenkin tiettäväksi myös sen, että abortin vastustajilla on Nicaraguassa vahva ja kovaääninen edustus.

Red de Mujeres Contra la Violencia -järjeston koordinaattori, psykologi Lorna Norori on tehnyt 22 vuotta töitä seksuaalisesti hyväksikäytettyjen lasten ja nuorten kanssa. Hän oli myös järjestämässä Rositalle raskaudenkeskeytystä. Abortin vastustajat kampanjoivat usein tunteisiin vedoten; eräässäkin lehtisessä oli kuva koiranpennusta ja kuvateksti ”Suojelet tätä”. Toisella puolella oli kuva vauvasta: ”Mutta miksi et halua suojella häntä?”

Norori pitäytyy ilmiselvän huolellisesti loitolla tunnepuheesta.

”Lasten hyväksikäyttö on Nicaraguassa iso ongelma. Se on vakava uhka lasten terveydelle, se on sosiaalinen ja yhteiskunnallinen ongelma, ja se on poliittinen ongelma. Aborttia voi katsoa näiden lasten näkökulmasta. Raiskauksesta alkunsa saanut raskaus on valtava terveysriski lapselle, joka ei ole fyysisesti valmis raskauteen”, hän toteaa.

Vuonna 2006 Nicaraguassa kiisteltiin jälleen abortista. Silloinen presidentti, harras katolinen, ehdotti aborttilain kumoamista, ja laista äänestettiin kiivaimman vaalikampanjan aikaan. Suurin osa kansanedustajista pyrki mielistelemään katolisen kirkon johtoa hyvän äänisaaliin varmistamiseksi. Laki 165 kumottiin syyskuussa 2007, ja Nicaragussa astui voimaan abortin täyskielto.

Siitä on nyt nelisen vuotta. Guatemalalaisen tutkimuskeskuksen raportin mukaan Nicaragua ajautuu kaiken aikaa kauemmas tavoitteestaan vähentää äitiyskuolleisuutta, joka on myös yksi YK:n vuosituhattavoitteista. Osittain tämä johtuu siitä, että Nicaraguassa on koko Latinalaisen Amerikan ja Karibian korkeimmat teiniraskausluvut. Teiniraskauksien määrässä on 30 prosentin nousu – jopa kolmasosan raskauksista arvioidaan olevan teiniraskauksia, ja koska neljännes kaikista synnyttävistä naisista on 15–19-vuotiaita, loput lienevät tätä nuorempia. Tämä lisää automaattisesti riskiraskauksia ja äitiys- ja lapsivuodekuolleisuuden riskiä. Alle 15-vuotiaana synnyttävien riski kuolla synnytys- tai raskauskomplikaatioon on nelinkertainen verrattuna 20-vuotiaisiin.

”Virallisia tilastoja kaunistellaan – todellisia lukuja siitä, minkälainen tilanne on lapsi- ja teiniraskauksien osalta, ei ole saatavilla. Uutisia kuitenkin kuuluu. Haja-asutusalueilla on äitiystaloja, jonne tulevat synnyttämään ne, joiden raskaus on erityisen riskialtis. Näissä taloissa teiniraskaudet ovat vahvasti esillä. Jopa 60 prosenttia äitiystalojen asiakkaista on alaikäisiä”, Norori kertoo.

YK:n Lasten oikeuksien komitean mukaan aborttilaki ei ole myöskään estänyt abortteja, ero on ainoastaan menetelmissä, joilla ne suoritetaan: terveydenhuollon ammattilaisten suorittaman raskaudenkeskeytyksen tilalla on usein tytön tai naisen henkeä ja terveyttä uhkaava kotitekoinen keskeytys. Taitamattomasti suoritetut abortit ovat suurin raskaana olevien naisten kuolinsyy. Norori käyttää termiä aborto inseguro, epävarma abortti.

”On selvää, että abortteja tehdään kaiken aikaa enemmän, mutta kaikki tapahtuu salassa. Raiskauksen uhrit yrittävät usein keskeyttää raskauden abortilla. Tiedetään myös, että kotitekoiset abortit lisääntyvät koko ajan. Yhä useammin törmätään tapauksiin, joissa raskautta on yritetty keskeyttää työntämällä kohtuun jokin terävä esine. Tämä kaikki on seurausta tilanteesta, jossa naisten terveyttä ei voida käsitellä avoimesti vaan näitä asioita on hoidettava piilossa. Jos jäät kiinni, kyseessä on laissa rangaistava teko”, Norori kertoo.

”Surullisinta on, että aborttikielto astui voimaan osana poliittista kampanjointia. Toisaalta taas Presidentti Daniel Ortegan itsensäkin tiedetään käyttäneen seksuaalisesti hyväksi omaa tytärpuoltaan.”

Kun terveydellisistä syistä suoritettava raskaudenkeskeytys oli Nicaraguassa vielä laillinen vaihtoehto, Norori ohjasi raskaudenkeskeytykseen useita lapsia, jotka olivat tulleet raskaaksi seksuaalisen hyväksikäytön seurauksena. Nyt vaihtoehtoa ei ole enää olemassa.

”Terveysministeriön kanta näihin raskauksiin on, että lapsiäidin hyvinvoinnilla ei ole merkitystä – raskaus on saatava onnistuneeseen päätökseen keinolla millä hyvänsä. Kun raskaana oleva 12-vuotias tyttö menee lääkärin vastaanotolle, lääkärin ainoa huomion kohde on raskaus. Hän ei kysy, kuka tämän teki, miten tämä tapahtui. Seksuaaliseen hyväksikäyttöön ei puututa. Ja kuitenkin se, että 12-vuotias on raskaana, on jo itsessään aivan riittävä todiste siitä, että on tapahtunut seksuaalinen hyväksikäyttö. Yhdenkään 12-vuotiaan tytön ei pitäisi olla vielä raskaana!” Norori puuskahtaa.

Psykologi muistuttaa, että raskaudet ovat vain jäävuoren huippu.

”Olemme törmänneet tapauksiin, joissa hyväksikäyttäjä syöttää lapselle ehkäisypillereitä tai jälkiehkäisyvalmisteita. Raiskaaja peittää jälkensä, huolehtii siitä, että hänen tekonsa eivät tule julki vaan hän voi rauhassa jatkaa hyväksikäyttöä.”

Aborttilaissa on toinenkin ongelma: kohdun ulkopuolinen raskaus. Sikiö ei kehity kohdun ulkopuolella vaan on pahimmassa tapauksessa tikittävä aikapommi, joka voi kasvaessaan aiheuttaa vakavan sisäisen verenvuodon ja äidin kuoleman. Nicaraguan terveydenhuollon piirissä ei voida laillisesti ja avoimesti auttaa myöskään näitä naisia. Katolisen tulkinnan mukaan myös munatorvessa kasvava alkio on viaton lapsi, jonka elämää tulee suojella. Jotkut lääkärit suostuvat keskeyttämään kohdun ulkopuolisen raskauden väärän diagnoosin turvin. Monet eivät, koska vaakalaudalla voi olla oma toimeentulo.

”Olen törmännyt pari kolme kertaa epätoivoisiin naisiin, jotka ovat hakeneet turhaan apua kohdun ulkopuolisen raskauden keskeyttämiseen”, Norori kertoo.

Nororin järjestö julkaisee sanomalehti Nuevo Diariossa palstaa, jolla haastatellaan seksuaalisen hyväksikäytön uhreja ja asiantuntijoita sekä pidetään yllä keskustelua aborttilaista ja naisten oikeuksista. Nororin mukaan asenneilmapiiri on muuttunut merkittävästi: vielä muutama vuosi sitten lehdistö tuomitsi abortin poikkeuksetta ja radikaalein sanankääntein. Nimenomaan avoimen keskustelun lisääminen on Nororin mielestä tärkeintä.

”Me haluamme jakaa tietoa, jonka perusteella ihmiset voivat muodostaa oman mielipiteensä. Meidät leimataan helposti feministiryhmäksi, jolla on omituisia ideoita. Aborttilaki ei kuitenkaan ainoastaan riko naisten oikeuksia. Monelle naiselle se on kuolemantuomio.”

Mieltä kaivaa vielä yksi kysymys. Kuinka kävi Rositalle?

”Rosita tuli toistamiseen julkisuuteen, kun hän oli jo 14-vuotias. Selvisi, että ennen kuin hän oli täyttänyt yksitoista vuotta, hän oli jälleen raskaana. Selvisi, että hyväksikäyttäjä oli Francisco Fletes, isäpuoli, joka oli vaatimassa kovaan ääneen tuomiota raiskaajalle edellisen kohun aikana. Hyväksikäyttö jatkui heti, kun abortti oli tehty. Fletes istuu 30 vuoden vankeustuomiota. Rosita on tällä hetkellä 17-vuotias, ja lapsi täyttää pian seitsemän.”

Norori on kertonut tarinan monta kertaa. Hän kertoo sen asiallisesti ja rauhallisesti, ilmeenkään värähtämättä, kuin vain psykologi voi. Mutta silmät ovat ihmisen, joka on nähnyt liikaa.