Teksti Heidi Huhtala
Petteri Sariola ei aikanaan löytänyt bändikavereita. Niinpä nuori lahjakkuus päätti hoitaa akustisella kitarallaan myös basistin ja rumpalin hommat. Persoonallisella soittotekniikallaan Petteri todistaa, että ilman bändiäkin voi kuulostaa bändiltä.
Bändiä kaipaileva nuori Sariola löysi oman tyylinsä matkimalla yhdysvaltalaista Michael Hedgesiä.
”Kuuntelin Hedgesin soittoa ja huomasin, että akustisella kitaralla voi yhdistää kaikkia niitä jippoja, mitä olin oppinut eri bändi-instrumenteista. Aloin imitoimaan Hedgesiä ja soittoni alkoi kuulostaa koko bändiltä.”
Petteri Sariolan debyyttialbumi Silence! keräsi kaksi vuotta sitten ylistäviä arvosteluja niin Suomesta kuin ulkomailtakin. Kakkoslevy Phases on Sariolan mukaan edeltäjäänsä rokimpi ja lähempänä liveaktia.
Kakkoslevyllä on myös enemmän laulua. Uudella levyllä on kaksi bändibiisiä. Rumpuja soittaa veli Jyri Sariola, taustoja laulaa pikkuserkku Heini Ikonen ja basson varressa taiteilee muun muassa Rolling Stonesissa ja Madonnan bändissä soittanut Doug Wimbish.
24-vuotias kitaravirtuoosi on innoissaan siitä, että sai bassolegendan vierailemaan levylleen.
”Doug Wimbish oli yksi suurimmista idoleistani, kun olin teini. Oli mahtavaa saada hänet soittamaan omia biisejäni. Emme ole tavanneet henkilökohtaisesti, sillä emme onnistuneet sovittamaan aikataulujamme. Olemme lähetelleet tiedostoja edestakaisin.”
Sariola sai tähtibasistin sähköpostiosoitteen yhteiseltä tutulta, joka on toiminut teknikkona Tarja Turusen bändissä. Wimbish soitti Turusen vuonna 2007 ilmestyneellä My Winter Storm -levyllä. ”Laitoin Wimbishille ujon mailin, jossa pyysin häntä katsomaan YouTubesta videoitani ja kysyin, haluaisiko hän soittaa kanssani. Videot tekivät häneen vaikutuksen”, Sariola iloitsee.
Petteri Sariolan musiikki on saanut hyvän vastaanoton etenkin Saksassa ja Japanissa. Akustisen kitaran harrastajalehdet ovat olleet hänestä kiinnostuneita. Saksassa Sariola on soittanut kitarafestivaaleilla ja Japanissa esiintynyt televisiossa. Molemmissa maissa tulee käytyä keikkailemassa säännöllisesti. Pistäytymisiä on ollut ympäri Eurooppaa.
Sariolan mukaan yleisön reaktio on ollut samanlaista Suomessa ja ulkomailla.
”Pyrin soittamaan niin hyvin, että porukka on pähkinöinä paikassa kuin paikassa. Kun vedän livenä, tärkeintä on kunnon show, ei niinkään tekninen kikkailu.”
Vaikka Sariola saakin keikoillaan yleisön riehaantumaan, hän on kohdannut ennakkoluuloja keikkajärjestäjien taholta. Jotkut keikkajärjestäjät tuntuvat itsepäisesti kuvittelevan, että mies ja kitara -yhdistelmä on jotenkin liian rauhallista ja latteaa.
”Erityisesti laulubiisini kuulostavat aika perinteisiltä pop-ralleilta, mutta juju on siinä, että soundit tulevat kitarasta. Distorted-sinkku on nyt soinut YleX:llä. Toivottavasti se tuo minut suuren yleisön tietoisuuteen.”
Petteri on tottunut reissaamaan paljon yksin. Nykyään hän haluaa mieluummin jakaa kiinnostavat paikat ja hienot keikkakokemukset muiden kanssa. Taustalaulaja, kosketinsoittaja Heini Ikonen kiertää keikoilla mukana aina kun mahdollista. Vastapainoa soolouralle tuo myös soittaminen Bayon Face-bändin ensi vuonna ilmestyvällä levyllä.
”Viisi vuotta olen täyttä päätä tehnyt soolohommia, joten välillä on kiva tehdä muita projekteja. Mutta sooloilua jatkan niin kauan kuin kädet kestää!”
Petteri Sariolan uusi albumi Phases julkaistaan 7.lokakuuta.
