Taide

Huonosti käyttäytyvää avantgardea

Lukuaika: 2 minuuttia

Huonosti käyttäytyvää avantgardea

Teksti Mikko-Oskari Koski

Avantgardisti Jacques Roubaud tunnetaan runoudesta, jossa käsitellään kokemuksia, tunteita ja muistoja hyödyntämällä matematiikan loogisia rakenteita. Roubaud’n runoutta kuullaan Helsingin Juhlaviikkojen Runokuu-ohjelmasarjassa. Mikä mies Jacques Roubaud oikein on?

Kansainvälisesti arvostettu ja palkittu ranskalainen kirjailija ja matemaatikko Jacques Roubaud (s. 1932) on 1960-luvulta lähtien toiminut kuuluisan kokeellisen Oulipo-ryhmän piirissä yhtenä sen johtavista kirjoittajista. Roubaud tunnetaan leikkisänä, kummastuttavana ja persoonallisena runouden ja proosan säveltäjänä.

Roubaud yhdistelee tuotannossaan monenlaisia tekniikoita ja tunnelmia aina hullunkurisista lastenloruista kuolemalle omistettuihin sonetteihin saakka. Syvällistä kokoelmaa Quelque chose noir (Jotakin mustaa, 1986) pidetään yhtenä hänen mestariteoksistaan, ja kokoelma on voittanut useita palkintoja eri maissa.

Roubaud’n monipuoliseen tuotantoon kuuluu lyriikan lisäksi esseitä, romaaneja, näytelmiä ja lastenkirjoja. Viimeisimmissä teoksissaan Roubaud on keskittynyt tutkimaan muistin mekanismeja.

Termien sekoittaminen liittyy Roubaud’n toiseen uraan matemaatikkona. Yhtäältä kirjoittamisen on hänen mukaansa pystyttävä käsittelemään kokemuksia, tunteita ja muistoja ja toisaalta matematiikka, joka lukuja ja laskuja hyödyntämällä luo loogisia rakenteita tuo tähän toisen lähestymiskulman. Matematiikka on vaikuttanut myös hänen kiinnostukseensa erilaisia kirjoittamisen sääntöjä ja runomittoja kohtaan.

Älyllisyydestään huolimatta runot ovat usein tunteisiin vetoavia ja leikillisiä. Nuoruutensa surrealismista vapautumista Roubaud juhli kirjoittamalla sonetteja André Bretonille. Jacques Roubaud ottaa edelleen vilkkaasti kantaa oman aikamme kirjallisiin ilmiöihin.

”Kirjoitan joka yö. En koskaan tee korjauksia. En koskaan palaa takaisin – jatkan aina vaan eteenpäin.”

Roubaud on toiminut Nanterren yliopistossa matematiikan professorina ja ohjaa nykyään runousopin tutkimuksia Yhteiskuntatieteellisessä Korkeakoulussa (EHESS). Ranskan akatemian jäsen hän on ollut vuodesta 2008. Samana vuonna hän sai joka toinen vuosi myönnettävän Ranskan akatemian arvostetuimman kirjallisuuspalkinnon Grand prix de littérature Paul-Morand eli Paul Morand -palkinnon.

Oulipo on lyhenne sanoista Ouvroir de Littérature Potentielle, joka tarkoittaa kokeellisen tai potentiaalisen kirjallisuuden työpajaa. Sen perustivat kirjailija Raymond Queneau (1903–1976) ja matemaatikko François Le Lionnais (1901–1984) vuonna 1960. OuLiPon jäsenet pyrkivät kehittämään kielellisiä kokeiluja, jotka perustuivat johonkin sääntöön (contrainte), jota tuli noudattaa mahdollisimman tiukasti.

Queneaun mukaan potentiaalisuus on kaiken kirjallisuuden perusluonne. OuLiPo-kirjailijat etsivät uusia muotoja ja rakenteita sekä leikkivät kielellä. Tunnettuja OuLiPo-kirjailijoita ovat Italo Calvino (1923–1985) ja Georges Perec (1936–1982). OuLiPo on saanut paljon seuraajia ja kirjallisuudesta alkanut kokeileva taide on laajentunut muillekin taiteenaloille.

Roubaud’a kuullaan Suomessa Helsingin Juhlaviikkojen ohjelmaan kuuluvassa Runokuu-ohjelmasarjassa. Huonosti käyttäytyvän illan ohjelman alkupuoli koostuu Jacques Roubaud’n luennasta ja haastattelusta, jotka tulkataan suomeksi. Väliajan jälkeen ilta on omistettu säveltäjä Erik Satielle (1866–1925), jonka musiikkia ja kirjoituksia tarjoillaan pianisti Jenni Lappalaisen ja näyttelijä Tuukka Vasaman tulkintoina.

Yllättävistä tempauksistaan tunnettu Satie kirjoitti musiikin ohella myös omaleimaisen huumorin sävyttämiä tekstejä. Satie ehti elämänsä aikana kokeilla ja yhdistellä musiikissaan paljon erilaisia tyylilajeja ja usein hän oli paljonkin edellä aikaansa. Yhteistä miltei kaikille hänen sävellyksilleen on kuitenkin tietynlainen minimalismi ja naiivius. Teosten otsikot ovat usein hullunkurisia, kuten Véritables Préludes flasques pour un chien eli ”Todella veteliä preludeja koiralle”.

Paitsi musiikistaan Satie muistetaan yhä myös omalaatuisesta, joskus huvittavasta elämäntyylistään: häntä voidaan pitää vuosisadan vaihteen pariisilaisen taiteilijaelämän ruumiillistumana.

Huonosti käyttäytyvässä illassa Satien tunnetut ja tuntemattomammat kappaleet kietoutuvat yhteen näiden kirjoitusten kanssa.

Helsingin Juhlaviikkojen ohjelmaan kuuluvassa Runokuu-ohjelmasarjassa Erik Satien musiikki & kirjoitukset kohtaavat Jacques Roubaud’n runouden Helsingin musiikkiteatteri Kapsäkin Huonosti käyttäytyvässä illassa 1.9. kello 20.

  • 8.5.2011