EU-komissio hyväksyi maaliskuun alussa geenimuunnellun Amflora-perunalajikkeen viljelyn unionin alueella. Lajiketta ei ole tarkoitettu ihmisten ravinnoksi, vaan eläinten rehuksi. Lisäksi suuren tärkkelyspitoisuutensa ansiosta perunaa voidaan käyttää teollisesti paperinvalmistuksessa.

Myönteinen päätös geenimuunnellun kasvin viljelystä omalla alueellaan on vasta EU:n toinen. Aiemmin lupa on ollut vain Monsanton kehittelemällä maissilajikkeella. Amfloran koeviljely aiotaan aloittaa jo tulevana kesänä myös Suomessa, vaikka gmo-lajikkeiden riippumaton tutkimus on tehty mahdottomaksi.

Amfloran on kehitellyt maailman suurin kemikaalialan yhtiö, saksalainen BASF. Jo 1800-luvulla perustetun firman menneisyys on vähintään arveluttava, sillä toisen maailmansodan aikana se yhdessä kahden muun yrityksen kanssa ei pelkästään toimittanut myrkkykaasua keskitysleireille, vaan jopa pyöritti omaa keskitysleiriään Birkenaun liepeillä. BASFin tytäryhtiö Wintershall on puolestaan osakkaana kaasuputki Nord Stream -hankkeessa.

Perunan sisältämä antibioottiresistenssigeeni on saanut useat järjestöt hermostumaan. Geenin mahdollista leviämistä pidetään ihmiselle vaarallisena. Komission päätöstä ovat ehtineet vastustaa jo monet kansalaisjärjestöt, mutta myös Helsingin yliopiston maaseudun kehittämiseen erikoistunut laitos Ruralia.

Luomuliiton edustaja Elisa Niemi, miksi Amfloran viljely Suomessa olisi huono juttu?

”Amflorassa on antibiooteille vastustuskykyinen geeni, jonka leviäminen voisi vaarantaa ihmisten terveyden. Kysymys on myös periaatteellinen, että avataanko nyt ovet gmo:lle.”

No eikö EU-komissio ne juuri avannut?

”Maat voivat tehdä myös yksittäiset päätökset, sallivatko ne viljelyn vai eivät. Lakiesitys gmo-viljelystä on käsittelyssä eduskunnassa juuri nyt. Se on tärkeä laki, ja pelkään sitä katsottavan liikaa nyt vain perunan kautta. Asiaa pitäisi katsoa laajemminkin, että tuleeko perässä sitten maissia ja rapsia, jotka ovat jo paljon helpommin leviäviä lajikkeita. Asiassa tarvittaisiin julkista keskustelua.”

Gmo-firmoilla on varmaan melkoinen lobbausoperaatio meneillään niin Suomen kuin EU:nkin tasolla?

”Kyllä. Vain hyvin pieni joukko saa palkkaa siitä, että tuo esille kritiikkiä geenimanipulaatiosta. Sen sijaan kansainvälisillä suuryrityksillä kuten Monsantolla on suuren luokan lobbauskoneisto. Jos ajatellaan ketkä hyötyvät gmo-kasveista, niin voittajia ovat rehu- ja torjunta-ainefirmat.”

Kuten Monsanto?

”No niin, Monsanto tuottaa gmo-rehua sekä torjunta-aineita, jotka ovat kätevästi keskenään yhteensopivia. Tosin perunan kohdalla puhutaan saksalaisesta BASF:ista eikä Monsantosta.”

Helsingin yliopiston Ruralia-instituutin Jukka Rajala, onko gmo-lajikkeita tutkittu tarpeeksi?

”Gmo-lajikkeisiin liittyvä patenttijärjestelmän takia niiden riippumaton tutkimus on tehty erittäin vaikeaksi, jopa mahdottomaksi. Vuosi sitten 26 maissitutkijaa jätti Yhdysvaltojen ympäristövirastolle valituksen, että eivät voi antaa puolueettomia lausuntoja, koska patenttilajikkeita ei saa tutkia. Jokaisen niitä tutkivan on sovittava tapauskohtaisesti patentinomistajan kanssa mitä ja miten tutkitaan. Lisäksi tutkimuksen lopputulosvaiheessa patentinomistajalla on veto-oikeus estää julkistus.”

Amfloran kohdalla kuluttajia huolestuttanee eniten perunan antibiooteille vastustuskykyinen geeni.

”Antibioottien käyttöä on viime vuosina pyritty selvästi vähentämään, ja eläinten rehustahan antibiootit kiellettiin kokonaan. Antibioottiresistenssi leviää mikrobimaailmassa yllättävän nopeasti, ja antibioottirehun kanssa tiiviisti työskennelleillä viljelijöillä ja heidän ympäristössään on havaittu resistenssejä. Vaarana on, että tulevaisuudessa antibiootit menettävät tehonsa kokonaan.”</p>

Maa- ja metsätalousministeriön kaupallinen neuvos Leena Mannonen, mitä jos antibioottiresistenssi leviää tuhoisin seurauksin Amfloran myötä?

”Ei leviä tuhoisin seurauksin. Amflora on arvioitu turvalliseksi sekä ihmiselle että eläimelle useamman kerran muun muassa EU:n lääkeviranomaisen toimesta. Sama antibioottiresistenssigeeni on yleinen ympäristön mikrobeissa.”

Gmo-lajikkeista epäillään, etteivät ne uhkaa luonnollista ympäristöä. Tavallisista lajikkeista taas tiedetään varmuudella, että ne eivät uhkaa mitään. Miksi ei siis tyydytä tavallisiin lajikkeisiin?

”Tavallisia lajikkeita on käytetty aina, joten niiden turvallisuus perustuu käyttöhistoriaan, ei viralliseen arviointiin. En tosin väitä, että ne olisivat vaarallisia, mutta niitä ei ole arvioitu samoilla mittareilla kuin gmo-lajikkeita.”

Kun gmo-lajike on luonnossa, niin eihän sitä sieltä enää pois saa?

”Kun lajikkeelle annetaan viljelylupa, niin siinä vaiheessa asiaa on tutkittu paljon ja lupaa odotettu kauan. Luvan myöntämiseksi edellytetään, että lajikkeen leviäminen pitää pystyä hallitsemaan. Analogioita leviämisestä voi katsoa luonnosta, että miten normaalit lajikkeet ovat levinneet.”

Eivätkö lajikkeet leviä esimerkiksi hyönteisten mukana?

”Ei ainakaan peruna, niiden leviämisen reittinä on mukula. Perunalla ei ole potentiaalisia risteytymismahdollisuuksia kuten esimerkiksi rypsillä ja rapsilla. Mutta kyllä jokaisen lajikkeen kohdalla käydään turvallisuuden arviointiprosessi.”

Europarlamentaarikko Satu Hassi kirjoitti päätöksen tultua blogissaan, että ”ministeri Anttila ehätti taas heti eilen väittämään, ettei Suomi voi yksin kieltää tämän GM-perunan viljelyä alueellaan.”

Hassin mukaan esimerkiksi Itävallan hallitus ilmoitti heti kieltävänsä kyseisen perunan viljelyn.

”Italian maatalousministeri sanoi, että Italia aikoo jatkaa perinteistä maanviljelyä ja kansalaisten terveyden suojelua. Anttila ja Vanhanen, lopettakaa kiemurtelu. Jos kannatatte mutanttiruokaa, sanokaa se suoraan, älkääkä piilotelko EU:n selän takana”, Hassi kirjoittaa.

BASF aikoo aloittaa Amfloran viljelyn kenttäkokeet tulevana kesänä ainakin Lammilla ja Seinäjoella.