Vaeltamisen suosio on viime vuosina kasvanut kohisten, samoin vaellusvaatemarkkinat. Jos vaelluslomaviikko on vuoden kohokohta, niin kukapa haluaisi pilata sen huonojen varusteiden takia.

Tarjolla on toinen toistaan hienompia goretex-vermeitä ja muita erikoisvaatteita. Kierros urheiluvälineliikkeissä kutistaa rahapussia helposti vähintään 500 eurolla.

Onko maastoon halajavan paiskittava pari ylimääräistä työviikkoa ennen rinkan raahaamista kohti tuntureita?

Olli Manninen ystävineen haluaa palauttaa luonnonystävät mainosten mielikuvamaailmoista ulkoilun todellisuuteen. Nautinnollisen retkeilyn ei tarvitse olla varakkaiden eliittitouhua.

”Mun maastovaatekerta on maksanut 20 euroa. Siinä on mukana kaikki paitsi saappaat”, kertoo Olli.

Kyse ei ole primitiiviretkeilystä tai poikkeuksellisen hyvästä tuurista. Luontokartoitusta työkseen tekevä Olli vietti sata yötä maastossa vuonna 2008. Toukokuusta syyskuulle ulottuvalla kaudella säät vaihtelevat lumisateista helteisiin. Työtä ei jaksa, elleivät vaatteet ole mukavia ja laadukkaita.

”Mä käytän ylijäämäliikkeistä ostettuja armeijavaatteita. Ne on yleensä tehty maastokäyttöön. Sopivia vaatteilta löytää myös kirppareilta lähes ilmaiseksi, jos ehtii kiertää”, Olli vakuuttaa.

”Osa kulkee maastossa jopa farkuilla. Retkillä voi käyttää mitä tahansa rentoja vaatteita, jotka ovat niin kulahtaneet, ettei niitä ehkä kehtaa kaupungissa enää pitää.”

Teppo Rämä, biologi hänkin, nyökkää vierestä. Saappaineen hänen kamansa ovat maksaneet 50 – 60 euroa ja tällä varustuksella liikkuu monta vuotta.

Samoihin summiin päätyy myös metsiä kolunnut Sini Saarela. Enemmän junamatkoihin menee rahaa kuin retkivarusteisiin.

Gore-tex saa heidät puistamaan päätään. Nykyisin pururadoillakin pukeudutaan goreen. Kaikkeen on ihmiset huijattu uskomaan.

”Niitä käytetään yleisvaatteina, silloinkin kun ei sada. Ongelma on, että ne kuluvat nopeasti. Jos gore-takkia käyttää kolmesti vuodessa, voi se olla hyväkin, mutta ei jokapäiväisessä käytössä”, toteaa Olli.

Ainakin halvahkojen gore-mallien kankaat kestävät kulutusta selvästi huonommin kuin perinteiset polyester-puuvilla-sekoitteet. Kun saumoihin alkaa tulla kulumia, ei takkia voi ompelukoneella paikkaamalla korjata. Yleensä takki heitetään siinä vaiheessa roskiin. Lyhytikäinen vaate on varsin epäympäristöystävällinen hankinta.

”Usein gore-vaatteet kahisevat, mikä häiritsee luonnon äänien havainnointia. Ja kyllä ne lupauksista huolimatta hiostavatkin. Tuulenpitävä, mutta hengittävä poutakelin vaate on puuvillainen”, Teppo miettii.

Usein sadetta voi väistellä. Viikonloppuretkiä suunnitellaan uutisten säätietojen kanssa, ja vaelluksilla pysytään aamulla ehkä siihen asti teltassa, että sade lakkaa. Päivällä sadekuuron ajaksi voi suojautua kuusen alle.

”Ässäjuttu on niin iso sadetakki, että päiväreppu mahtuu sen alle”, vinkkaa Olli.

Joskus kuitenkin tulee päivä, jolloin tihuttaa tunnista toiseen. Se on Ollista ikävin mahdollisin keli.

”Sadevaatteet pitävät kulkijan kuivana, kunhan ne jaksaa kiskoa ajoissa ylleen. Litimäräksi on vaikea kastua. Mutta jos on putkeen kaksi päivää sateista, pysyy kuivana tuskin millään. Vaatteista tulee nihkeät.”

Silloin on onni, jos pääsee yöksi kämppään kuivattelemaan vaatteita. Rinkan päälle ripustettuina ne kuivuvat kyllä poutasäällä myös päivän mittaan.

Yleissuositukseksi retkeilyä suunnitteleville Sini antaa väljät vaatteet.

”Kerrospukeutuminen on tärkeintä. Samaa päällystakkia ja -housuja voi käyttää joka säällä. Pitkiksiä ja paitoja monta kerrosta alle, jos on kylmä. Alusvaatteiksi keinokuidut ovat puuvillaa parempia, koska hiestynyt puuvilla tuntuu kalsealta. Villainen välikerrasto lämmittää kostuneenakin.”

Sini kehuu käytännöllistä hupparianorakkiaan ja reisitaskuhousuja.

”Säästyy repun kaivelemiselta, kun tavarat ovat käsillä takin mahataskussa ja housujen sivuilla.”

Eniten Sini ja muut haastateltavat satsaavat hyviin vaellussaappaisiin. Jalat ovat vaelluksella kovalla rasituksella ja jos alla on tennarit tai ohutpohjaiset Kontio-saappaat, voivat kilometrit tuntua monta kertaa pidemmiltä kuin ne ovatkaan.

Suomen olosuhteissa vaelluskengät ovat Sinin kokemuksen mukaan turhat. Ainakin, jos liikkuu muuallakin kuin merkityillä reiteillä ja pitkospuilla:

”Metsissä ja soilla on märkää. Ja muutenkin, jos sataa pitkään alkavat vaelluskengät vettyä ja haista pahalle. Ei gore voita kumppareitakaan.”