Muistatko lapsuudesta ne kirjaston satutunnit, joilla kirjaston täti heilutti käsinukkea sermin takana lapsilauman tuijottaessa? Tai kadunkulmassa narujen päässä musiikin tahtiin hyppivän nuken? Nuket ovat täällä taas, tällä kertaa tosin täysin toisenlaisena, aikuisempana versiona.

Turkulaiset nukketeatterit Kuuma ankanpoikanen ja Sixfingers theatre ovat parhaillaan Helsingissä esiintymässä yhteistuotantonsa Yhteenveto planeettojen välisistä etäisyyksistä kanssa. Esitystä mainostetaan fraasilla ”nukketeatteria aikuisille”, joka on omiaan herättämään mielenkiinnon. Mitä on aikuisten nukketeatteri? Onko siinä seksiä, päihteitä ja väkivaltaa? Päädyin teatteri Naamio & Höyhenen pieneen kellarissa sijaitsevaan teatteritilaan ottamaan selvää.

Yhteenveto planeettojen välisistä etäisyyksistä käsittelee nimensä mukaisesti kosmisia totuuksia. Lavalla nähdään kolme esiintyjää, jotka kertovat nippelitietoa avaruuden ulottuvuuksista – ja yllättäen myös ihmisten välisistä etäisyyksistä. Keskiössä on kolmihenkinen perhe, joka illasta toiseen toistaa rutiininsa pöydän ääressä ruokaillen ja televisiota kirjaimellisesti lahnoina tuijottaen. Näyttelijöiden päiden virkaa kun toimittavat kalanaamiot. ”Meidän perheessä tunteet näytetään – sisäänpäin”, toteaa yksi näytelmän hahmoista tiivistäen esityksen ensimmäisen puolikkaan erinomaisesti.

Jos aurinkoa ei lasketa, kestäisi matka maasta seuraavaksi lähimmälle tähdelle, Proxima Centauriin, noin kaksikymmentäviisituhatta vuotta. Siinä missä Kuuma ankanpoikanen ja Sixfingers theatre onnistuvat linkittämään kiinnostavalla tavalla yhteen planeettojen välisen fyysisen etäisyyden ja nykyajan perheiden välisen henkisen etäisyyden, tuppaa esityksen alkupuolisko hetkittäin karkaamaan turhan korkealentoiseksi. Onneksi toinen puolisko pureutuu asian ytimeen konkreettisemmin ja tavalla, jonka teatterit selkeästi taitavat.

Seurattuamme lahnaperheen tuskallisen tutun oloista perheidylliä siirrymme shakkinappula-avaruusaluksen siivittäminä kuuhun. Kuuseikkailu on riemastuttavaa seurattavaa. Sixfingers ja Kuuma ankanpoikanen antavat uuden määritelmän käsinukelle: päähenkilönä toimii käsi, joka on puettu avaruuspukuun. Tämä käsinukke on kuitenkin yhtä kaukana lapsuudesta tutuista käsinukeista kuin Proxima Centauri maasta. Pieni käsihahmo on koskettava, inhimillinen ja sen liike pelästyttävän aidon tuntuista.

Sateenvarjojen päälle rakennetut kuumaisemat irtohiekkoineen toimivat erinomaisesti. Kolmessa eri skaalassa toteutetut kuut niin irvailevat USA:n kuuvalloitukselle kuin esittävät koskettavalla tavalla astronautin koti-ikävää. Pieni käsiastronautti nimittäin painovoimalla leikittyään ja lipun kanssa poseerattuaan ryhtyy kaivamaan kuun pinnan hiekkaa, kunnes löytää tv-setin tuoleineen. Teattereilla on selkeästi jotain sanottavaa suhteestamme televisioon: jos kuuhun matkustanut astronauttikin tahtoo vain lahnautua television edessä, mihin olemme menossa?

Teos on täynnä pieniä oivalluksia ja katsoja pääseekin naurahtelemaan nokkeluuksille useaan otteeseen. On vaikea laittaa esitystä yhteen kategoriaan, sillä siinä on niin nukketeatteria, naamioteatteria kuin visuaalistakin teatteria. Esitys ravistelee käsitystämme siitä, mitä nukketeatteri on, eikä siinä nähdä juurikaan perinteisiä nukketeatterinukkeja. Niiden sijaan lavalla temmeltävät lusikat, sakkinappulat, taskulamput, kädet ja lateksiset kalat.

Esityksen nähtyään ymmärtää hyvin, miksi sitä mainostettiin aikuisille suunnattuna. Vaikkei seksiä tai väkivaltaa lavalla nähdäkään, käsitellään esityksessä aiheita, jotka todennäköisimmin avautuvat kokonaisuudessaan vain aikuisyleisölle.

Alun hetkittäisen ylidramaattisuuden ja muutaman vaikeaselkoisen symbolin antaa esitykselle anteeksi toisen puoliskon nokkeluuden ja hauskuuden vuoksi. Käsiastronautti on hahmona suorastaan valloittava ja pitää yleisön tiukasti otteessaan. Myös alun flegmaattisesti televisiota tuijottavat kalat jäävät päiviksi mieleen pyörimään. Kokonaisuutena Yhteenveto planeettojen välisistä etäisyyksistä on näkemisen ja kokemisen arvoinen elämys – etenkin, jos mielikuvasi nukketeatterista rajoittuu kirjastojen satutunteihin.

Yhteenveto planeettojen välisistä etäisyyksistä, esitykset Helsingissä teatteri Naamio & Höyhenen tiloissa, Korkeavuorenkatu 17. Esityksiä vielä 26. & 27.8. kello 19 sekä 28.8. kello 16. Lisäksi esitykset Oulun Kesäaika päättyy -festivaaleilla 28.–30.10. & Turussa marraskuuna alussa Tehdasteatterilla.