Taide

Kenen nahoissa?

Lukuaika: 2 minuuttia

Kenen nahoissa?

Koreografi Heli Meklinin soolotanssiteos Bruce and More tutkii identiteetin rakentumista ja teeskentelyä. Meklin on tuonut teokseen oman itsensä rakennuspalikoita: jääkiekkoilijoita, hevibändejä ja balleriinoja.

Koreografi-tanssija Heli Meklin epäilee tuntevansa minut, kun saavun haastattelemaan häntä. Hän muistaa, että olemme tavanneet edellisenä päivänä vaalipaikalla. Minä istuin vaalilautakunnassa, Meklin kävi äänestämässä kuntavaaleissa.

”Pidän hassuista sattumista”, Meklin nauraa.

Heli Meklin on tehnyt sooloteoksen Bruce and More, joka saa ensi-iltansa viikonloppuna. Teos on hykerryttävä. Meklin käy läpi hahmoja, eleitä ja tyylejä, joilla hän on muuttanut itseään vuosien aikana. Mukana ovat jääkiekkoilijat, hevibändit, balleriinat, perhesuhteet ja eläimet. Ja tietenkin teoksen nimihahmo Bruce.

Meklinin liike lähtee usein pelkästä katseesta tai kasvojen ilmeestä, mutta englanninkielinen monologi ohjaa katsojaa. ”Tottakai olen dramatisoinut kohtauksia, mutta todellisuudesta ne ovat lähtöisin. Käyn läpi muutoksia, joita esimerkiksi minussa on tapahtunut, tahallisia ja tahattomia muutoksia. Tarkastelen sitä, mistä ihmisinä koostumme.”

Lähtökohtana teokselle oli Meklinin aiempi osallistuminen Michael Laubin teokseen Portrait Series Berlin: Professional and Non-professional Dancers. Laubin teos koostui seitsemästä lyhyestä erillisestä esityksestä. Meklin halusi jatkaa omasta osiostaan itsenäisen sooloteoksen. Tämä teos on tehty Laubin kanssa yhdessä.

”Yhteistyössä on hyöty ja rasite. Tavallaan se on rikkaus, mutta meillä on hyvin eri lähestymistavat. Laub lähestyy enemmän kuvan kautta, minä kokonaisvaltaisemman olemisen kautta. Onhan meillä tietenkin sukupolviero ja olemme täysin eri vaiheissa uraa. Eihän minulla ole käytettävissä esimerkiksi mitään omaa henkilökuntaa.”

Meklin valmistui Teatterikorkeakoulusta 2006. Tanssia Meklin on harrastanut teinistä. Bruce and More -teoksessa nähtävä balleriinahahmo oli yksi innoittaja, kun tanssi alkoi kiinnostaa.

”Teini-ikäisenä oli sellainen halu tulla hyväksi jossakin. Miksi sitten ammatikseni valikoitui tanssi, en tiedä. Matkalla on tapahtunut paljon sellaisia, montaakaan käännettä en ole varsinaisesti valinnut. Tietysti oma vaikutuksensa oli Famella ja säärystimillä.”

Meklin sanoo tanssitaiteen avanneen maailmaa.

”Tulen aika kapeasta maailmasta, jossa lähtökohtana on laskennallisuus.”

Tanssitaiteen alle mahtuu paljon showtanssista taiteenalan uusia suuntia etsivään koreografiseen ajatteluun. Meklin kuuluu pieneen ennakkoluulottomien tanssijoiden ja koreografien joukkoon, jotka osallistuivat tanssitaiteen tohtori Kirsi Monnin vetämään koulutukseen sosiaalisesta koreografiasta. Ryhmä jatkaa Z-Score-nimisenä kollektiivina keskusteluja sen mahdollisuuksista. Sosiaalisen koreografian tavoitteena on hahmottaa maailmaa uudella tavalla ja tuoda yhteen ihmisryhmiä, jotka eivät muuten tapaisi.

”Sosiaalisen koreografian käsitteessä keskeistä on ajatus taiteen, luovuuden ja sosiaalisten todellisuuksien välisten yhteyksien tutkimisestä ja luomisesta”, Meklin tarkentaa.

Hän puhuu sosiaalisesta unennäöstä.

”Pohdimme, miten tanssitaiteilijan kehollista tietoa voisi hyödyntää sosiaalisen todellisuuden rakentumisessa. Erilaisia asioita voi koreografioida. Esimerkiksi yhteiskuntarakenteiden ja elämisen eri osa-alueiden välisiä suhteita yhteiskunnassa ymmärretään laskennallisen tai tekstuaalisen lähestymistavan kautta. Vielä ei ymmärretä, että suhteita voisi ymmärtää ja hahmottaa tanssin kautta.”

Meklinin mukaan usein projekteja lähdetään tekemään esimerkiksi maahanmuuttajien, nuorten, vanhuksien tai työttömien kanssa, sellaisten ihmisryhmien, joilla on aikaa käytettävissään.

”Toisaalta olisi mielenkiintoista työskennellä rahan ja vallan kanssa toimivien ihmisten kanssa. Olisi haastavaa ja mielenkiintoista saada liikkeelle eri alojen asiantuntijoita, joilla on kuitenkin samankaltaisia ajatuksia. Tanssijat, systeemiteoreetikot, fyysikot ja filosofit havainnoivat maailmaa, mutta hyvin eri tavoin ja näkökulmista. Olisi kiinnostavaa saada ihmisiä tapaamaan mielekkäällä tavalla.”

Helmikuussa Zodiakissa, Uuden tanssin keskuksessa järjestettävällä Sivuaskel-festivaalilla on sosiaalinen koreografia laajasti esillä.

”Sosiaalinen unennäkö tarkastelee myös hassuja yhteensattumia, josta esimerkki voisi olla vaikka se, että me tapasimme jo eilen.”

Bruce and more 8. ja 9.11. Helsingin Kiasma-teatterissa. Liikkeellä marraskuussa, nykytanssiin erikoistunut festivaali 1.–9.11. Helsingin Stoassa & Kiasma-teatterissa. Bruce and more yhteisesityksessä Moving-teoksen kanssa Zodiakissa 13., 14., 16., 19. & 21.11. Moving on myös Meklinin koreografia, ensiesitys oli Täydenkuun tanssit 08 -festivaalilla.

  • 31.10.2008