Kaksi miestä ottaa yökkäilevän turistin vastaan, kyselee rauhallisesti oireita, mittaa verenpaineen ja kuumeen.

Kaksi miestä ottaa yökkäilevän turistin vastaan, kyselee rauhallisesti oireita, mittaa verenpaineen ja kuumeen. Nukun vuorokauden klinikan petissä. Muutaman tunnin välein, myös keskellä yötä, herään sympaattisten hoitajien kyselyihin voinnistani. ”Onko vielä ripulia? Millaista?”

Sairaala on viihtyisä mutta vaatimaton. Ennen jokaista vessassa käyntiä on ystävän haettava sangolla vettä, jolla vessa vedetään.

Olen potilaana klinikalla Oventicissa Chiapasissa, Etelä-Meksikossa, jossa Zapatistien kansalliseen vapautusarmeijaan, EZLN:ään, kuuluvat alkuperäiskansojen jäsenet hallinnoivat autonomisesti. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että zapatistit ovat rakentaneet alueilleen Meksikon valtiosta itsenäisen terveydenhuollon ja koulutusjärjestelmän. Terveyden- ja koulutuksenedistäjät ovat kylien valitsemia henkilöitä, jotka opettavat lapsia ja hoitavat sairaita palkatta.

Zapatistien päätös rakentaa autonominen terveydenhuoltojärjestelmä lähti liikkeelle kovasta tarpeesta.

”On monia sairauksia, jotka ovat parannettavissa. Kylissä ei vain ole ketään, joka hoitaisi, eikä ihmisillä ole rahaa maksaa matkaa lääkärin vastaanotolle. Joten me terveydenedistäjät annamme palveluita täällä kylissä”, kertoo Anastasio ylpeästi.

Alkuperäiskansoihin kuuluvat köyhät jäävät hallituksen sairaaloiden hoidon ulkopuolelle. ”Mestitsit, joilla on rahaa, saavat hoitoa nopeasti. Lisäksi sairaalat ovat hienoja ja puhtaita, ja kun sinne tulee köyhä maalainen likaisissa kengissä, eivät lääkärit päästä sisään”, väittää Anastasio.

Zapatistikylissä klinikat, terveystalot ja miniklinikat ottavat sairaita vastaan ilmaiseksi. Yhtä tärkeää zapatistien terveydenhuollossa on sairauksien ennaltaehkäisy. Terveydenedistäjät kouluttavat syrjäisten kylien asukkaita esimerkiksi ulkokäymälän käyttämisen, veden keittämisen ja pihan puhtaanapidon tärkeydestä. Kylissä rokotetaan jatkuvasti lapsia.

”Täällä voimme hoitaa esimerkiksi parasiitteja ja ripulia, keuhkoputkentulehduksia ja keuhkokuumetta, ihotulehduksia. Jos jotain ei täällä pystytä hoitamaan, siirrämme potilaan hallituksen sairaalaan”, kertoo Celia.

Ulkomaisesta tuesta riippuvaisella klinikalla on pula lääkkeistä ja materiaaleista. Yksi tapa välttää riippuvuutta rahasta on ollut kääntyä kylien vanhusten puoleen ja oppia heiltä hoitavista kasveista.

”Noin 40 prosenttia käyttämistämme lääkkeistä on kasveista”, Anastasio kertoo.

Klinikalla on myös leikkaussali, mutta kirurgiaa terveydenedistäjät eivät osaa harjoittaa. Kylissä koulutetaan jatkuvasti uusia terveydenedistäjiä. Terveydenedistäjiä kouluttavat ranskalaisen Medico del Mundo -projektin lääkärit, sekä kokeneemmat terveydenedistäjät.

”Kurssi aloitetaan ennalta ehkäisevällä lääketieteellä, sitten opitaan ruumiin osat ja mitä ihmisen ruumiissa tapahtuu, kun jokin elin sairastuu. Koulutus on kolmitasoinen, ja jokainen taso kestää kahdeksasta kuukaudesta vuoteen”, kertoo Guadalupe.

Anna-Reetta Korhonen