Yhteiskunta meni rikki

Lukuaika: < 1 minuutti

Yhteiskunta meni rikki

Voimakalenteri:

ANIMAATIO

Taiteilija Milja Ahola käveli Helsingin Kalliossa, kun hän näki laitapuolen kulkijaksi kuvailemansa miehen astelevan kiveä pidellen. Yhtäkkiä mies heilautti kättään ja kivi lensi pitkässä kaaressa sosiaaliviraston ikkunaan. Lasinsirpaleet levisivät luultavasti jonkun sosiaalietuuksien myöntämisestä päättävän ihmisen työpöydän viereen.

Mutta kukaan ei välittänyt. Kukaan ei tullut ulos sosiaalivirastosta – ei vartija, ei toimistotyöntekijä. Kukaan ei kiinnittänyt ikkunan rikkoneeseen mieheen mitään huomiota.

Jossakin kulman takana raitiovaunu kolisi eteenpäin. Läheisessä baarissa nuorimies tilasi tiskiltä toisen kupin kahvia. Kaikki jatkui niinkuin mitään ei olisi tapahtunut. Silloin Ahola oli täysin varma, että hänen on tehtävä animaatio, jossa virastorakennus on keskeisellä sijalla.

”Kadulla virtasi porukkaa edestakaisin, mutta kukaan ei reagoinut tuohon tapahtumaan. Periaatteessahan tuo virastorakennus edustaa meidän yhteiskunnassamme ajatusta, että meidän on huolehdittava vähäosaisista. Se tuntui sopivalta ristiriidalta lähteä tekemään animaatiota”, hän kuvailee nyt joitakin vuosia myöhemmin.

Aholan ohjaaman, vuonna 2007 valmistuneen Viisi aamua vielä -nimisen animaation on käsikirjoittanut Iiro Küttner. TV1 näyttää sen nyt uusintana. Taideteollisesta korkeakoulusta valmistunut 63-vuotias Ahola on asunut suurimman osan elämästään Helsingin Kalliossa. Hän uskoo sen vaikuttaneen hänen kiinnostukseensa käsitellä sosiaalipalveluiden tilaa.

”Minua ovat aina kiehtoneet ne kadunpätkät, joiden varrella on virastoja, mutta myös niissä käyvien ihmisten kohtalot. Minulla oli ajatuksena käsitellä sosiaalipalveluiden kilpailuttamista, koska se tuntuu minusta aivan järkyttävältä. Lopulta tuli tuo idea virastotalosta, joka romuttuu samalla tavalla kuin meidän yhteiskuntamme sosiaalipalvelut”, Ahola kertoo.

Ahola haluaa kuitenkin korostaa, että hänellä itsellään ei ole huonoja kokemuksia sosiaalipalveluista. Hän päinvastoin jopa kehuu käyttämäänsä terveyskeskusta.

”Minulla itselläni ei ole mitään huonoa sanottavaa. Olen pysynyt myös aika terveenä. Meidän pitäisi lähteä siitä, että ne ihmiset, joilla on vaikeuksia tai jotka ovat jollakin tavalla huonossa asemassa, eivät välttämättä osaa puolustaa oikeuksiaan. He eivät välttämättä saa niitä palveluita, joita tarvitsevat.”

Mitä sosiaalipalveluiden ulkoistaminen ja kilpailuttaminen sitten tarkoittaa?

Helsingin Sanomat uutisoi lokakuun puolivälissä Kunnallisalan kehittämissäätiön (KAKS) julkaisemasta, ulkoistamista käsitelleestä tutkimuksesta. Tutkimuksen mukaan Tampereen kaupunki on päättänyt järjestää kotona asuville vanhuksille ruokaostospalvelun, jossa ruokakorin hankinnan ja kuljetuksen hoitaa ulkopuolinen yritys. Täksi vuodeksi palvelu kilpailutettiin uudelleen, ja sen sai hoidettavakseen yritys, joka suostui tekemään sen kaikista halvimmalla.

Yritys alkoi kuitenkin periä maksuja ruokatilausjärjestelmään soitetuista puheluista. Se myös solmi liikkeiden kanssa sopimuksia, jotka nostivat vanhusten ruokakorien hintoja noin 20 prosentilla. Vanhukset joutuivat siis maksamaan omasta pussistaan kustannuksia, joita kaupunki ei ollut osannut ennakoida. Tietyissä tapauksissa palvelu, jota vanhukset käyttivät saadakseen ruokaa, aiheutti heille yli 50 euron lisäkustannukset kuukaudessa.

Tutkimuksen mukaan kilpailuttamiseen ei kuitenkaan vaikuta, onko valta kunnassa oikeisto- vai vasemmistopuolueilla. Ostopalveluiden käyttäminen on yleisintä suurissa ja kasvavissa kunnissa.

Kuntien halu ulkoistaa sosiaalipalveluita voi myös tehdä ihmisistä miljonäärejä. Siis juuri niistä ihmisistä, joilla on pokkaa perustaa liiketoimintansa tosiasialle, että jokaisen on ennemmin tai myöhemmin käytävä vaikkapa lääkärissä. Vuoden 2007 verotietojen mukaan useiden kuntien terveyspalveluja hoitavan MedOne-yrityksen omistajaporras sai pääomatuloja 52 miljoonaa euroa.

”Me olemme ihan pyllyllämme, jos alamme ulkoistaa ja kilpailuttaa palveluita saadaksemme selville, kuka kuljettaa vanhuksia kaikista halvimmalla tai kuka laittaa heille halvimmalla ruokaa”, Ahola sanoo.

Milja Aholan animaatio Viisi aamua vielä TV1 sunnuntaina 16.11. kello 14.11.

Tutkimusraportti Kilpailutuksen näkyvät ja näkymättömät vaikutukset löytyy KAKS:n sivuilta.

Tuomas Kokko

  • 9.9.2009