Wikileaksin Julian Assange taistelee mielivaltaa vastaan, mutta nyt kohteina ovat yritysten lisäksi myös valtiot.
”Näennäinen hallitus on sellainen, jonka taustalla toimii tosiasiassa näkymätön hallitus. Näkymätön hallitus ei koe olevansa uskollinen eikä vastuullinen kansalle. Valtiotaidon tärkein tehtävä on tuhota näkymätön hallitus ja sitä ylläpitävä korruptoituneen bisneksen ja korruptoituneen politiikan kauhistuttava liitto”, filosofoi 1900-luvun alkupuolella elänyt USA:n presidentti Theodore Roosevelt.
Roosevelt vastusti omana aikanaan mielivallan harjoittamista liike-elämässä ja puolusti työläisten palkankorotuksia. Hän myös korosti lakia sekä valtion auktoriteettia.
Myös Wikileaksin Julian Assange taistelee mielivaltaa vastaan, mutta nyt kohteina ovat yritysten lisäksi myös valtiot.
Tämän seurauksena liberaaleilta kuulostavat, sotapolitiikkaa kannattavat oikeistolaiset kautta maailman ovat saaneet takaisin oman äänensä.
He puolustavat valvontayhteiskuntaa.
Hyväksykäämme tosiasiana se, että nyt 2000-luvulla elämme jossain määrin korruption ja näkymättömien hallitusten aikaa: it-kupla, finanssikriisi, terrorismin vastainen sota, Irakin ja Afganistanin sodat, turvatarkastukset lentokentillä, Lex Nokia, tietoliikenteen seuranta ja niin edelleen.
Vapauteen vedoten rajoitetaan kansalaisten vapauksia, jotta taattaisiin vapaudet näkymättömille toimijoille.
Tämä oli lähtökohtana vuonna 2006 myös nimimerkki me@iq.orgin eli Julian Assangen kirjoituksessa State and Terrorist Conspiracies.
Salaliitoista puhuminen kuulostaa heti tieteiselokuvalta. Ja kyllähän Assange muistuttaa aika lailla Matrix-elokuvasarjan päähenkilöä, tietokoneohjelmoija Neoa, joka taistelee vihollistaan vastaan sekä virtuaalisessa verkostossa että todellisessa maailmassa.
Myös Neo oppii, että maailmassa on salaliitto: maailma, jota ihmiset pitävät totena, onkin epätodellinen, Matrixina tunnettu eräänlainen virtuaalimaailma.
Sen sijaan Assange on aito vallankumouksellinen, jonka päämääränä on systeemin muuttaminen. Assange myös tietää, että systeemit eivät muutu itsestään. Hän on teknofiili, joka uskoo, että uudella tekniikalla ja toimintatavalla voimme haastaa systeemin paremmin kuin ennen.
Assange vaatii, että meidän on ajateltava ”selkeästi ja rohkeasti” tietääksemme, mitä todella haluamme muuttaa.
Nykyistä systeemiä Assange kutsuu ”uuskorporatistiseksi”. Suuryritykset ja valtiot ovat hitsautuneet yhteen. Esimerkiksi erään Wikileaksin sähkeen mukaan Shellin johtaja brassaili sillä, että yhtiö oli ujuttanut omaa väkeään Nigerian keskeisiin ministeriöihin.
Tämä salaliittokäsitys on hyvin yksinkertainen. Se tarkoittaa mitä tahansa suunnitelmia, jotka tehdään suljettujen ovien takana.
Salassa pidettävät suunnitelmat tukevat vallassa olevia. Salaliiton vastustaminen on yksinkertaisesti salaliiton paljastamista, salaisten suunnitelmien tekemistä julkiseksi, Wikileaksia.
Salaliiton purkaminen on vielä yksinkertaisempaa. Meidän on löydettävä salaliittoon kuuluvat jäsenet, paljastettava heidän väliset suhteensa ja tehtävä heidän pyrkimyksensä läpinäkyviksi, kävi Assangelle miten kävi.
Pallo on meillä.
Ps. Katso myös jutut Me olemme Wikileaks ja Ei Wikileaks yhtä miestä kaipaa sivulta 32. Wikileaks löytyy myös osoitteesta wikileaks.voima.fi.
Kimmo Jylhämö
