Yksinkertaisen elämän apostoli Henry David Thoreau kehottaa metsästäjiä ampumaan itsensä.
Modernin aikakauden merkittävin ja oletettavasti myös kuuluisin yksinkertaisen elämäntavan evankelista on amerikkalainen Henry David Thoreau. Maaliskuussa 1845 tuolloin 28-vuotias Harvardista valmistunut Thoreau pystytti vaatimattoman mökin Walden-nimisen lammen rannalle ja asusteli siellä hän yksinään runsaan kahden vuoden ajan. Tuona aikana hän hoiti papupeltojaan, tarkkaili rakastamaansa luontoa ja kirjoitti kokemuksestaan lyyrisen mutta armottoman kirjan Elämää metsässä (1854), joka ruoskii säälimättä aikansa yhteiskuntaa ja aikalaistensa yhä suuremmaksi kasvavaa materialismia.
Useimmista aikalaisistaan poiketen Thoreau näki teknologisen ja taloudellisen ”edistyksen” rappeutumisena, joka vain vieraannutti ihmisen hänen luontaisesta olemuksestaan ja vapaudestaan ja vei häneltä mahdollisuuden aitoon onnellisuuteen ja mielenrauhaan. Ylellisyystavarat ja mukavuudet olivat hänen mukaansa vain orjuuttaneet ihmiset ja tuottaneet heille uusia, illusorisia tarpeita. Vetäytyminen erakkomökkiin oli Thoreaulle eräänlainen introspektiivinen koe, jolla hän halusi osoittaa, että ihmisen oli mahdollista elää ilman turhaa omaisuutta ja elättää itsensä edelleen omilla käsillään tekemällään työllä.
Ekokirjallisuuden klassikoksi nykyisin lasketussa teoksessaan Thoreau raportoi yksityiskohtaisesti kokeilunsa tuloksista. Hän kirjaa tarkasti ylös mökkinsä rakentamisen ja kellarin kaivamisen, tarveaineisiin ja ruokahankintoihin käyttämänsä rahat, siemenviljan hankinnan, peltojensa hoitamisen, tuhoeläinten vierailut sekä satunnaisilla töillään ja papujen myynnillä ansaitsemansa tulot.
Päivittäisten askareitten keskellä Thoreau tekee pieniä runollisia havaintoja ympäröivästä luonnosta ja sorvaa murhaavia lauseita modernin elämäntavan keinotekoisuudesta ja joutavanpäiväisyydestä. Hän vertaa lähikylän juoruilevia asukkaita preeriakoiriin ja toteaa karjan mielestään pitävän ihmisiä eikä toisinpäin, koska eläimet ovat hänen nähdäkseen heistä kahdesta vapaampia. Inhonsa metsästäjiä kohtaan hän kuittaa kylmästi: ”Kurpanmetsästyskin on verratonta urheilua, mutta minun luullakseni olisi paljon jalompaa ampua itsensä.”
Elämää metsässä on lajeja sekoittava hybriditeos, joka sulattaa itseensä muun muassa ylevätyylistä päiväkirjaa, filosofisia mottolausahduksia, taloudellisia ja agraarisia pohdintoja sekä vapaan miehen pamflettikirjoitusta. Pohjimmiltaan teos on kuitenkin aikalais- ja sivilisaatiokritiikki, yksinäisen sielun katkera vuodatus, jossa kirjoittaja suomii ihmiskunnan ahneutta ja manaa kaiken todellisen henkisyyden mailleenmenoa. Waldenin mökki on Thoreaulle vain tekosyy, jonka varjolla hän voi tehdä sanallisia terrori-iskujaan mekanisoituvan länsikulttuurin selkärankaan.
Thoreaun teokset löytyvät englanniksi Gutenberg-projektin sivuilta www.gutenberg.org.
Kirjoittajan edelliset Thoreauta käsittelevät artikkelit: Hidas vallankumous, Voima 10/2008 & Oodi kahdelle jalalle.
Tero Tähtinen
