Viron valkoinen talo

Arvostelussa Taru Mäkelän Viru – tarinoita hotellista.

Jos Tallinnan tunnetuimman maamerkin Viru-hotellin seinillä olisi korvat… Hetkinen, sillähän oli: kylmän sodan aikana korvina toimivat KGB:n lautasiin, tuhkakuppeihin ja lamppuihin piilottamat mikrofonit.

Taru Mäkelän ohjaama dokumentti Viru – tarinoita hotellista kuvaa naapurimaamme historiaa vuonna 1972 valmistuneen hotellin avulla. Se piirtää kuvan idän ja lännen väliin nousseesta linnakkeesta, jossa vapaus ja sääntely törmäävät.
Tämän keskellä tallinnalaiset ja turistit kohtaavat Neuvostoliiton valvovan silmän alla.

Dokumentissa käydään läpi lukuisia teemoja prostituutiosta, duunareista ja KGB:n valvonnasta ryyppäämiseen ja sukkahousut samppanjaksi -vaihtotalouteen. Valitettavasti käsiteltäviä asioita on niin paljon, ettei mihinkään ehditä juuri syventyä. Tarinat kuulostavat yllättävän tutuilta.

Pintapuolisuus ja ajankohtaisuuden uupuminen jättävät ilmaan kysymyksen, puolustaako dokumentti paikkaansa elokuvateattereissa. Tämän olisi historiadiggarina mieluusti katsonut kotisohvalta.

Taru Mäkelä: Viru – tarinoita hotellista. Ensi-ilta 1.3. Kaksi tähteä.

Jari Hanska

Kommentoi Facebookissa

Jari Hanska

Jätä kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Voit käyttää näitä HTML tägejä ja attribuutteja:

<a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <s> <strike> <strong>

Kiva, että haluat kommentoida artikkeleita. Muista kuitenkin hyvät käytöstavat ja se, että olet itse vastuussa kirjoituksestasi.