Yritysvastuun valvomisesta on kiva puhua äänestäjille, mutta käytännön toteutus ja toimittajien kysymyksiin vastaaminen ovatkin jo huomattavasti ikävämpiä asioita.
Työministeri ei halua kommentoida. Siinä on lopullinen vastaus, jonka Voiman toimituspäällikkö Susanna Kuparinen sai työministeri Lauri Ihalaisen avustajalta. Viisi kertaa ministerin esikunnasta oli luvattu, että hän antaisi kommentit, mutta viime tingassa asia aina peruuntui.
Kommentoinnista kieltäytyminen koskee ainoastaan tämän lehden pääuutista (s. 8) eli konsulttiyhtiö Pöyryn työ- ja elinkeinoministeriöltä saamaa vapauttavaa lausuntoa koskien Xayaburin patohanketta. Viisitoista kansalaisjärjestöä teki Pöyryn kyseenalaisesta toiminnasta valituksen työ- ja elinkeinoministeriön yhteydessö toimivalle OECD:n kansalliselle yhteistyöelimelle vuosi sitten. Yhteistyöelimen lausunto valmistui kesäkuun 2013 puolivälissä. Sekava kuvio sisältää pöytäkirjoja, tutkimatta jättämisiä sekä eturistiriitoja.
Lauri Ihalaisen lisäksi myös Pöyry kieltäytyi kommentoimasta. Toisin kuin ministerillä, pörssiyhtiöllä ei ole poliittista vastuuta tai mitään velvollisuutta kommentoida. Pörssiyhtiö voi päättää, mitä rahoillaan tekee, kunhan pitää huolen, että tiedottaa yhtiön pörssikurssiin vaikuttavista asioista lainmukaisesti. Pörssiyhtiö on vastuussa osakkeenomistajilleen.
Tilanne muuttuu hieman sekavammaksi, kun yritys sitoutuu noudattamaan esimerkiksi yritysvastuun periaatteita. Tällaisia periaatteita ovat muun muassa kansainvälisen talousjärjestön OECD:n ohjeistus, johon sen jäsenmaat ovat sitoutuneet. Jos yritykset eivät noudata periaatteita, OECD:n kansallinen yhteistyöelin voi antaa asiasta lausunnon, jossa todetaan yhtiön menettelevän väärin.
Hampaatonta, mutta parempaakaan ei toistaiseksi ole.
Työministeri Ihalainen on itse puhunut yritysten yhteiskuntavastuusta ja halunnut Suomen olevan yritysvastuun edelläkävijä. Poliittiset valinnat konkretisoituvat siinä, mihin laitetaan rahaa, Työ -ja elinkeinoministeriön yhteydessä toimivalle yhteistyöelimelle rahaa ei ole osoitettu eikä sillä ole omaa budjeittia. Ainoa resurssii on neuvottelukunnan sihteeri. Vapiskaa yritykset!
Pöyry-keississä yhteistyöelin ei pystynyt tutkimaan tapausta riittävästi, silti Pöyry sai synninpäästön. Samalle se sai ilmaista mainontaa yhtiön toiminnan ”eettisyydestä”. Mahtaa niitä yrityksiä vituttaa, jotka aidosti panostavat eettiseen toimintaan. Koeta siinä sitten erottua eduksesi, kun yksi firma julkisesti päästetään synneistään. Se vääristää kilpailua.
Ihalaisen johtama ministeriö kusi kaikkien yritysvastuun periaatteiden päälle. Ihalainen ei vaivautunut vastaamaan, vaan piiloutui valtiosihteerinsä selän taakse. Erityisen noloksi asian tekee se, että juuri Ihalaisen pitäisi ministerinä kantaa poliittinen vastuu, ei virkamiehen.
Ikävät päätökset, joista poliitikot mieluusti vaikenevat, osuvat usein lomien alle. Pöyry-ratkaisu saatiin juuri ennen juhannusta, kun ihmiset ovat jo toinen jalka lomalla. Ilman neuvottelukunnassa istuneen kansalaisjärjestö Finnwatchin edustajan eriävää mielipidettä koko tapaus olisi jäänyt seksihelleuutisten alle.
Jari Hanska
