Selittävätkö historia ja uskonto harmaan talouden merkitystä? Vai työttömyys?
Piraattituotteita torilta. Palkka käteisenä. Työt ilman sopimusta tai eläkemaksuja.
Harmaa talous on Euroopassa suurta, keskimäärin 18–22 prosenttia bkt:stä, arvioi kansainvälisesti tunnetuin aiheen tutkija, itävaltalainen Friedrich Schneider.
Jos varjotalouden saisi yhtäkkiä lailliseksi, sen verotuloilla voitaisiin kattaa euromaiden budjettialijäämät. Mistä maiden väliset suuret erot asiantuntijan mukaan johtuvat?
Suurimmat varjotaloudet ovat entisissä sosialistimaissa. Osuus vaihtelee kolmanneksesta jopa puoleen bkt:stä sekä Maailmanpankin että Friedrich Schneiderin laskelmien mukaan. Pahimmat maat ovat Moldova, Bulgaria ja Romania. Kosovosta ei edes ole saatavilla luotettavia tietoja.
”Sosialismin oloissa varjotalous oli selviytymiskeino, koska yksityisyritteliäisyys oli kielletty. Oli omia puutarhoja ja takapihan nyrkkipajoja”, Schneider selventää.
”Kun tällainen kaksinaismoralismi vallitsi 40–70 vuotta, se ei katoa hetkessä. Tilannetta näissä maissa pahentaa pitkään jatkunut suurtyöttömyys.”
Schneiderin tekemien tutkimusten mukaan Viron harmaa talous oli vuosina 2002–2003 jopa 40 prosenttia bruttokansantuotteesta, mutta se on hiljalleen laskenut hiukan alle 30 prosenttiin. Silti hän varoittelee suomalaisyrityksiä liiasta Viro-innosta. Sieltä tulevien tuotteiden ja palvelujen edullisissa hinnoissa on enemmän harmaata taloutta kuin Suomessa.
”Arvioni Viron harmaasta taloudesta saattaa olla jopa aliarvioitu. Nykyiselläänkin se tarkoittaisi, että 15–20 prosenttia suomalaisyritysten virolaistuotannosta tulee varjotaloudesta, mutta sen osoittaminen on vaikeaa.”
Schneiderin mukaan toisen ryhmän muodostavat eteläiset ja Välimeren alueen maat, joista suurin osa on katolilaisia. Financial Times -lehden haastatteleman italialaisprofessori Pietro Reichlin mukaan näissä maissa kaksinaismoralismilla, korruptiolla ja lahjonnalla on pitkät perinteet.
Friedrich Schneiderin mukaan Välimeren maissa, erityisesti Kreikassa ja Kyproksella harmaata taloutta on kasvattanut talouskriisin lisäksi kireä verotus.
”Kyproksen varjotalous ja rahanpesu on pitkään tiedetty. Se alkoi jo ennen maan liittymistä EU:hun. Arviot Kyproksen rikollista alkuperää olevasta rahasta vaihtelevat 10–15 miljardin euron välillä. Sen on arvioitu olevan peräisin Ukrainasta, Moldovasta, Venäjältä ja Valko-Venäjältä sekä jonkin verran myös Libanonista ja Egyptistä”, Schneider sanoo.
Oma lukunsa on Espanjan järkyttävä työttömyys. Tiedetään, että maassa yleinen tapa on nostaa työttömyyskorvausta ja tehdä samaan aikaan pimeästi töitä. Luotettavia tilastoja ei Schneiderin mukaan kuitenkaan ole.
Poikkeuksen Välimeren maissa muodostaa Kreikka. Siellä harmaan talouden osuus on Friedrich Schneiderin mukaan laskenut.
”Kreikan talousromahdus on niin totaalinen, että harmaan talouden osuus putosi laillista enemmän!”
Euroopan pohjoisissa ja protestanttisissa maissa on vähiten harmaata taloutta, keskimäärin kymmenen prosenttia bkt:sta. Alhaisin luku, 7,1 prosenttia, on Sveitsissä. Suomessa varjotalouden osuus on Schneiderin mukaan 13 prosenttia.
Mutta mikä on ratkaisu varjotalouden ongelmiin?
”Pääsääntöisesti talouskasvu pienentää varjotaloutta. Kun ihmisillä on mahdollisuus lailliseen työhön ja yrittäjyyteen, harmaan talouden tarve vähenee, Schneider toteaa.
__________
Vastaväite
Suomalainen verotusneuvos Markku Hirvonen pitää Schneiderin käsitystä entisten sosialistimaiden tilanteesta ideologisväritteisenä.
”Siirtyminen markkinatalouteen avasi paljon mahdollisuuksia kaikenlaiselle pimeälle toiminnalle ja kysymys on lähinnä siitä, missä vaiheessa nämä yhteiskunnat saavat rivinsä järjestykseen”, Hirvonen kritisoi.
Hänen mukaansa myös Schneiderin väite, että kireä verotus kasvattaa harmaata taloutta on epäilyttävä: Pohjoismaissa, Sveitsissä ja Hollannissa on korkea kokonaisveroaste, mutta silti harmaa talous on selvästi Euroopan keskitason alapuolella.
”EK ja kauppakamari esittävät meillä vastaavia syytöksiä verotuksesta”, Hirvonen sanoo.
Mitä harmaan talouden torjunnassa tapahtuu juuri nyt? Lue tästä lehdestä myös kuntien veronkierrosta & Jutta Urpilaisen haastattelu.
Jorma Mäntylä
