Mihin maailma tarvitsee Pussy Riotia, pohtivat filosofi Slavoj Žižek & vankilassa istunut aktivisti Nadežda Tolokonnikova.
Feministinen punk rock -yhtye Pussy Riot nousi otsikoihin helmikuussa 2012, kun se esitti punk-rukouksen Venäjän presidentinvaalikampanjan kunniaksi Kristus vapahtajan katedraalissa Moskovassa.
Pussy Riotin jäsenet joutuivat oikeuteen, ja heidät tuomittiin kahden vuoden vankeuteen huliganismista. Tuomio suututti ihmisoikeusjärjestöt, ja jopa Barack Obama ilmaisi pettymyksensä tuomion kohtuuttomuuteen.
Marraskuun alussa BBC uutisoi, että yksi jäsenistä, Nadežda Tolokonnikova, on siirretty toiseen vankilaan ja kadonnut. Noin viikkoa myöhemmin Venäjän ihmisoikeusvaltuutettu ilmoitti hänen olinpaikakseen siperialaisen vankilasairaalan.
Kapitalismin kriitikkona tunnettu slovenialaisfilosofi Slavoj Žižek halusi osoittaa tukensa vankilassa viruvalle Tolokonnikovalle. Žižekistä Pussy Riotin merkitystä demokratian puolustajana ei pidä väheksyä.
Ranskalainen filosofiaa käsittelevä aikakauslehti Philosophie järjesti kirjeenvaihdon viime tammikuusta alkaen. Kirjeet käännettiin, ja ne kävivät viranomaisten sensuurin läpi. Siksi kuuden kirjeen mittainen kirjeenvaihto on venynyt.
Kirjeistä välittyy kahden ihmisoikeuksien puolustajan huoli demokratian tilasta. Viimeinen Philosophien julkaisema kirje on päivätty 13. heinäkuuta. Siinä Tolokonnikova kertoo odottavansa Žižekin vastausta malttamattomana.
Seuraavat otteet on valikoitu brittilehti The Guardianin käännöksestä. Alkuperäiset kirjeet löytyvät Philosophien sivuilta ranskaksi.
2. tammikuuta 2013 Žižek kirjoittaa: ”Toivottavasti olet onnistunut järjestämään elämän pienten rituaalien ympärille, jotka tekevät vankeudesta siedettävää, ja sinulla on aikaa lukea.”
Vaikka radikaaleissa ”soi tietty nuotti”, vaikka heitä aina syytetään egoismista, fanaattisuudesta ja vallanhalusta, Žižekin mielestä ihmiset tunnistavat sen ja tietävät oikeaksi, vaikka teeskentelevät seuraavansa toista, ”tutumpaa säveltä”.
”Saattaa näyttää siltä, että ihmiset eivät usko teihin, mutta he tietävät, että te kerrotte totuuden ja puolustatte sitä.”
Žižek näkee, että Pussy Riotin uhkaavuus syntyy stalinismin kritiikin ja globaalin kapitalismin kritiikin välisestä linkistä. Pussy Riot ei ole yksi liberaali-demokraattinen protesti muiden joukossa, vaan heijastaa syvää epäluuloa ”asiantuntijoita” kohtaan.
Vuoden 2008 talousromahdus vei uskon demokratiaan. Nyt Pussy Riot sanoo, etteivät tilalle tulleet asiantuntijat, kuten troikka, tiedä yhtään paremmin.
”Sokeat johtavat sokeita. Siksi on niin tärkeää, että pidätte pintanne”, Žižek kirjoittaa.
23. helmikuuta Tolokonnikova vastaa Žižekille. ”Pussy Riot on osa voimaa, jonka tarkoitus on kritisoida, luoda, tehdä yhteistyötä, kokeilla ja järjestää provosoivia tapahtumia.” Heiltä ei löydy oikeita vastauksia, he ainoastaan kyseenalaistavat.
”Asiantuntijuus ei tarkoita pääsyä absoluuttisen totuuden valtakuntaan.”
Tolokonnikova allekirjoittaa viestin nimellä Nadia.
4. huhtikuuta Žižek kirjoittaa: ”Viive sai minut pelkäämään, että viranomaiset ovat estäneet yhteydenpitomme.” Hän on ilahtunut Tolokonnikovalta saamastaan vastauksesta.
”Asiantuntijat ovat määritelmänsä mukaan valtaa pitävien palveluksessa”, hän kirjoittaa. Žižekin mukaan vallanpitäjät määrittelevät ongelmat, joihin asiantuntijat etsivät ratkaisuja.
Žižek viittaa amerikkalaisen energiayhtiö Enronin konkurssiin. Enronin työntekijät eivät aavistaneet, miten huonoon jamaan yhtiön talous oli ajautunut. Moni oli sitouttanut eläkkeensä yhtiön osakekurssiin. Johto sen sijaan veti varansa pois juuri ennen romahdusta.
”Elämme riskien yhteiskunnassa, mutta toiset (johtajat) valitsevat ja toiset (tavalliset ihmiset) riskeeraavat.”
Tolokonnikova vastaa pian, 16. huhtikuuta. Hän kertoo, että halusi lapsena mainosalalle ja rakasti mainosteollisuutta. Se on antanut hänelle perspektiiviä kritiikkiin.
”Modernin kapitalismin täytyy ilmaista itseään joustavana ja jopa omalaatuisena.” Se ylläpitää valhetta vapaasta luovuudesta, kehityksestä ja monipuolisuudesta. ”Me haluamme paljastaa tämän valheen.”
10. kesäkuuta Žižek vastaa kirjoittamalla, kuinka protestit Euroopassa kääntyivät vihaiseksi torjunnaksi ja toisaalta liian abstraktiksi vaatimukseksi oikeudesta. Turhautuneet kansalaiset eivät onnistuneet muuttamaan vihaa konkreettiseksi poliittiseksi ohjelmaksi.
”Mitä voi tehdä, jos mielenosoitukset ja protestit ovat hyödyttömiä ja demokraattiset vaalit turhia? Voimmeko vakuuttaa väsyneet ja manipuloidut joukot siitä, että voimme […] tarjota mahdollisuuden uuteen järjestykseen?”
Žižekin mielestä Pussy Riot kertoo ihmisille, ettei opportunistinen kyynisyys ole ainut vaihtoehto.
Viimeisessä julkaistussa kirjeessä Tolokonnikova suomii länsivaltojen hampaattomuutta puuttua Venäjän ihmisoikeustilanteeseen:
”Tehkööt mitä haluavat omassa maassaan -ajattelu ei enää toimi.”
Putinin Venäjän talous on riippuvainen raakatuotannosta, etenkin öljyn viennistä. Länsimaat olisivat Tolokonnikovan mukaan voineet luopua venäläisen öljyn ostamisesta tai ainakin boikotoida vuoden 2014 olympialaisia. Öljykaupan jatkuminen merkitsee hänestä ihmisoikeusloukkauksien hiljaista hyväksyntää.
”Täällä minä olen, kärsin vankilatuomiota maassa, jossa 10 valtiota kontrolloivaa ihmistä ovat kaikki Putinin kavereita. Hän opiskeli tai urheili toisten ja palveli KGB:ssä toisten kanssa.”
Sen vuoksi Tolokonnikova kysyy: ”Eikö tämä sosiaalinen systeemi ole mennyt lukkoon?”
Kirjeet julkaistiin englanniksi käännettyinä The Guardian -lehden verkkosivuilla.
Minea Koskinen
