Elokuva-arvioita.

Diktaattorin työkalu

Elokuvassa The Last King of Scotland myötäeletään Ugandaa 1971–1979 kovalla otteella johtaneen Idi Aminin vaiheita. Vaikka leffan kerrotaan perustuvan todellisiin tapahtumiin, on sillä fiktiivinen minäkertoja, Aminin lähimpänä henkilääkärinä ja neuvonantajana toimiva nuori seikkailunhaluinen skottilääkäri.

Päähenkilön haahuilun ja Aminin äärimmäiseksi äityvän julmuuden keskellä ugandalaiset pelkistyvät avuttomiksi uhreiksi.

Höveliyden, huonon itsetunnon ja julmuuden triangeli tekee Idi Aminin hahmosta perinteisiä tyrannikuvauksia monipuolisemman. Päähenkilön ajattelemattomuuden ja heppoisen moraalin taas voi halutessaan nähdä viittauksena siihen, että kaikki kolonialisaatio ei ole tarkoituksellisen pahantahtoista. (TR)

Kevin Macdonald: The Last King of Scotland. Kolme tähteä.

_______________

Burkhan alta parlamenttiin

Jos tänäkin vuonna jäit ilman Docpoint-festareiden lippua, älä huoli: festivaalien ”Tanskan menestystarina” -sarjassa esitetty Nainen Afganistanista näytetään televisiossa. Dokumentti on kuvaus nuoren afganistanilaisen Malalai Joyan vaalikampanjasta.

Joya tee vaalityötä henkisesti ja fyysisesti burkhan alta, murhayritysten pelossa, keskellä raunioita. Hänen teemojaan ovat tasa-arvo ja parempi arki, sekä yhtenäinen kansa paikallisten sotaisten klaanien ja talebanien hallinnon jälkeen.

Dokumentissa ihmisten elämänmeno näyttää olevan kuin suoraan pimeältä keskiajalta. Tanskalaistekijät unohtavat mainita, että sotaisaa Afganistanin lähihistoriaa pimensivät myös USA ja Neuvostoliitto, ei vain oma sisäsyntyinen rikollisuus, tai naisia alistava perinne.

Dokumentti on lämpimästi suositeltava kaikille omille kansanedustajaehdokkaillemme. Tämä nainen todella pisti itsensä likoon. Enkä nyt tarkoita curlingia, sketsiohjelmaa tai elämäkertaromaania. (MJ)

Eva Mulvad & Anja Al-Erhayem: Nainen Afganistanista. Yle Teema 5.2. ja 10.2. Neljä tähteä.

_______________

Isä meidän

Anne Laurila halusi tehdä dokumentin alkoholismin vaikutuksesta juojan läheisiin, sillä Laurilan isä on alkoholisti ja useasti tuomittu rattijuoppo. Laurilan piti aluksi käsitellä aihetta kameran takana eikä isänkään pitänyt elokuvassa esiintyä.

Kävi kuitenkin selväksi, ettei elokuvaa voi tehdä ilman isän intensiivistä läsnäoloa, ja ohjaaja itse astui myös päähenkilön rooliin. Syntyi voimakkaan subjektiivinen kuvaus humalan väistämättömyydestä ja petetyistä lupauksista, mutta myös ihmisarvosta ja rakkaudesta, jotka myös alkoholiongelmainen ansaitsee.

Kun Laurila antaa kameran kuvata, miten hän katsoo isäänsä ja sanoo, ettei ehkä halua tätä osaksi vastasyntyneen lapsenlapsen elämää, on hän käsittänyt jotain oleellista elokuva vaikutusmahdollisuuksista. Se ei paranna, mutta se lisää mahdollisuuksiamme ymmärtää sairautta ja sairasta ihmistä. (JF)

Anne Laurila: Isä meidän. Viisi tähteä.

_______________

Voittoa sodalla

Hollywood-spektaakkelissa hyväksytään jo se, että eräät sisällissodat johtuvat etnisten jännitteiden sijaan vallan- ja rahanhimosta. Edward Zwickin ohjaama Veritimantti kuvaa ulkopuolisten toimijoiden osallisuutta Sierra Leonen sisällissodan syntyyn ja pitkittämiseen. Länsimaiden ahneus ruokki konfliktia, ja oli useiden osapuolten etujen mukaista pitkittää sitä.

Nyt täytyy ainoastaan odottaa, koska aika on kypsä sille, että Irakin sisällissota voidaan myös nähdä valtapoliittisena konfliktina. Mediassa etniseksi konfliktiksi yksinkertaistettu sota palvelee niin monien tahojen taloudellisia etuja, että sitä elokuvaa ei taideta nähdä ennen maan kuivaksi pumppaamista. Vähän niin kuin Sierra Leonen kanssakin pääsi käymään. (JT)

Edward Zwick: Veritimantti. Ensi-ilta 9.2. Neljä tähteä.

_______________

Synninpäästö

Mel Gibsonin tuore verikekkeri alkaa Will Durantin sitaatilla ”Suurta sivilisaatiota ei vallata ulkoa ennen kuin se on tuhonnut itsensä sisältä”. Durant tosin viittasi Rooman valtakuntaan eikä maya-intiaaneihin, jotka Apocalyptossa näyttävät koostuvan kahdesta kastista: viidakossa asuvista villeistä ja iloisen leikkisistä metsäapinoista sekä kaupungissa asuvista julmista sadistipakanoista. Maya-kulttuuri esitetään niin dekadenttina, että se elokuvan malliin olisi tuhonnut itse itsensä muutamassa vuodessa.

Jos suret eurooppalaisten siirtomaavaltojen riehumista ympäri maapalloa, tämä elokuva lohduttaa. Durantin sitaatti alussa viestii meille, että valkoiselle miehelle voi antaa täyden synninpäästön lähes koko alkuperäisväestön teurastamisesta ja ryöstöstä. Itsehän ne kuoppansa kaivoivat, me vain siivosimme jäljet. (JT)

Mel Gibson: Apocalypto. Yksi tähti

_______________

Myyttejä murtamassa

Clint Eastwood lähti murtamaan kahdella Iwo Jima -elokuvallaan yleisimpiä sotaelokuvamyyttejä. Ja melkein onnistui.

Isiemme liput sai ensi-iltansa viime vuoden puolella. Eastwood vertaa viihteen ja median esittämää myyttisen sankaruuden kuvaa taistelukenttien todellisuuteen ja purkaa sankaruuden kuvaston valheelliseksi.

Kirjeitä Iwo Jimalta -elokuvassaan hän puolestaan pureutuu toiseen sodan kuvaamisen stereotypiaan: vihollisen toiseuteen. Propaganda, viihde ja sodanjohto pyrkivät esittämään vihollisen vieraana olentona, jota ei tarvitse surra ja jonka tuhoaminen on sankarillista. Esittämällä saman Iwo Jiman taistelun japanilaisten näkökulmasta ja inhimillistämällä japanilaiset sotilaat Eastwood pyrkii murentamaan tätä toiseutta. Yritys on paras pitkään aikaan. Siltikin katsoja on suuressa vaarassa poistua elokuvateatterista sankarillisia urotekoja kertaillen ja vihollista manaten. (JT)

Clint Eastwood: Kirjeitä Iwo Jimalta. Ensi-ilta 16.2. Neljä tähteä.

_______________

Ei-niin-hyvä paimen

Robert De Niron elokuva Good Shepherd kuvaa CIA:n syntyä varsin antoisasti. Toisen maailmansodan sotilastiedustelun kehittyminen nykyisen kaltaiseksi tiedusteluorganisaatioksi on hiuksia nostattavaa katsottavaa. Valta korruptoi vähitellen tiedusteluhirviön perustajien ylevät aatteet ja ihmiset siinä sivussa.

De Niro näyttää raadollisen Neuvostoliiton ja Yhdysvaltojen sulle-mulle-jakopolitiikan sodan jälkeisessä Berliinissä, mutta jättää häveliäästi mainitsematta, että Yhdysvaltojen käsiin jääneet natsit osallistuivat keskeisesti CIA:n kehittämiseen ja myös muodostivat Länsi-Saksan sodan jälkeisen tiedustelupalvelun. Joku raja siis virallisissa kavereissakin. (JT)

Robert De Niro: Good Shepherd. Ensi-ilta 23.2. Kolme tähteä.

_______________

Jussi Förbom, Mervi Jylhämö, Tuomas Rantanen, Jari Tamminen