Rahan voima: Itsenäisenä valtiona pidetty Suomi kunnostautui viime talvena uhanalaisten kotieläinrotujen hävittämisen saralla.
Itsenäisenä valtiona pidetty Suomi kunnostautui viime talvena uhanalaisten kotieläinrotujen hävittämisen saralla. Ensin lehdistöä kuohutti Sukevan keskusvankilan alasajo ja heti perään julkisuuteen tulivat MOT-ohjelman ongelmajätelampaat. 140 lammasta ammuttiin yllätysiskussa kiskolaisperheen pihalle. Teurastetut eläimet kuskattiin korvamerkkien puutteiden vuoksi ongelmajätelaitokselle.
Suomi tarvitsi ilmeisesti näyttöjä EU-kunnostautumisessa kuten Ruotsi vuosia aikaisemmin. Naapurissa pakkoteurastettiin nautoja siksi, että ne laskettiin perinteisestä karjanhoidosta poikkeavan maisemalaiduntamisen takia villieläimiksi. Tanskalaiset taas antoivat näyttönsä itsepäisen viljelijän pitkäaikaisella piinaamisella. Viranomaiset pakkomerkkasivat koko karjan ja lähettivät toimistaan mittavan laskun.
Maakohtaiset ja alueelliset rikkeet on dokumentoitava ja tiedotettava eteenpäin. Itsekin sain kuulla EU-tarkastajalta, kuinka Kymenlaakson tilastoissa seisoo jopa kuusi karjatilaa, jotka eivät hae minkäänlaisia EU:n maataloustukia. Itse olen alueeni ainoa, joka rikkoo nautojen identifiointilainsäädäntöä.
Vaikka identifiointilainsäädäntö määrää tunnistamattomat naudat eli korvamerkittömät vain yksinkertaisesti hävitettäväksi ongelmajätelaitoksella, halutaan radikaalin pykälän toteuttamiseksi hakea ainakin vielä toistaiseksi myös lisänäyttöjä.
Kiskolaisesta Rauli Ailuksesta tuli esimerkki suomalaisesta EU-kunnostautumisesta ja varoitus muille. Ainoa Kiskossa tapahtunut eläinsuojelurikkomus oli eläinten huolimaton lopettaminen viranomaisten toimesta.
Yksikään ohjelmaan haastateltu viranomainen ei myöskään kiistänyt korvamerkittömyyden olevan ainoa pääasiallinen ”hätäteurastuksen” syy. Kiskon kyytöt oli kuitenkin korvamerkittyjä, mutta ne menivät siinä samalla. Lampaiden osaltakin tämä oli silkkaa ylireagointia, koska niiden ehdoton merkintäpakko on vielä niin tuore asia, että muutamat teurastamotkin ottavat Suomessa vastaan korvamerkittömiä lampaita.
Rauli Ailus perusteli lampaittensa korvamerkittömyyttä eläinsuojelullisilla syillä. Korvamerkit aiheuttavat usein korvalehtien repeilemistä ja siitä johtuvia tulehduksia. Myös kyyttövasikan pienet korvat tulehtuvat. Merkit muuttavat lisäksi korvien luonnollisen asennon. Uteliaan tutkivat vasikankorvat taittuvat keskikohdasta voimakkaasti eteenpäin ja antavat vasikalle surullisen yleisilmeen.
Mikrosirumerkintä puolestaan on Suomessa syntyville hevosille pakollinen, ja sitä voidaan käyttää myös lampaiden ja vuohien merkitsemisessä.
Nautojen identifioinnissa se on kuitenkin täysin tuntematon käsite. Paikallinen eläinlääkäri Heidi Kummunsalo mikrosirutti koko karjani talvella 2004, mutta sain tästäkin huolimatta maa- ja metsätalousministeriön virkamiehiltä yksioikoisen vastauksen: EU-lainsäädäntö ei tunnusta mikrosirumerkintää naudoilla.
Korvamerkkien kiinnittäminen on mielestäni vastoin eläinsuojelulakia. Se tuottaa tarpeetonta kipua ja tuskaa: ilman minkäänlaista rauhoittamista maanviljelijä rusauttelee merkintäpihdeillä keskelle vastasyntyneiden vasikoiden korvia rautakärjellä vahvistettuja muovipiikkejä, jotka ovat halkaisijaltaan kahdeksan milliä.
Suomalainen on mieleltään nöyrä ja nielee kaiken. Ruotsissa syntyi sentään kansanliikkeitä, mielenosoituksia ja sellainen tempaus, jossa korvamerkittömälle naudalle puettiin luotiliivit. Tämän jälkeen eläin laskettiin vapaaksi pääkaupunki Tukholman kaduille.
Kirjoittaja on valkealalainen kyyttökarjan suojelija.
Ilmari Majuri
