Jätteen laiton siirto Saksasta Tšekkiin on kehittymässä maiden väliseksi poliittiseksi kiistakysymykseksi.
Jätteen laiton siirto Saksasta Tšekkiin on kehittymässä maiden väliseksi poliittiseksi kiistakysymykseksi. Tšekin ympäristösuojeluviraston (CIZP) tutkimusten mukaan viime kuukausien aikana yli 600 kuorma-autoa on tuonut Saksasta Tšekkiin yli 15000 tonnia laitonta jätettä.
Viime vuoden kesällä Saksassa astui voimaan tiukentunut jätteenkäsittelylaki, joka vaati jätteen aikaisempaa huolellisempaa lajittelua. Isoille ja pienemmillekin yrityksille lisälajittelu on osoittautunut aikaisempaa kallimmaksi, joten ratkaisuja on haettu muualta.
Epätaloudellinen jäte on halukkaiden kuljetusalan yrittäjien avulla viety väärennetyillä kuljetuspapereilla itäiseen EU-naapuriin, jossa jätteenkäsittely on saksalaista huomattavasti halvempaa. Paikalliset maanviljelijät ja välittäjät ovat lahjuksia vastaan luovuttaneet tyhjää peltomaata tai varastohalleja laittomiksi kaatopaikoiksi.
Ongelma on puhuttanut tšekkimediaa jo kuukausia ja uutiset laittomista jätekuljetuksista ovat arkipäivää. Tšekit pelkäävät, että maasta on halpoine ja kehittymättömine jätteenkäsittelykustannuksineen kehkeytymässä koko Euroopan kaatopaikka.
Tapaukset ovat viime viikkoina nousseet myös polveilevaksi poliittiseksi kysymykseksi. Tšekin ulkoministeriö on yrittänyt ratkaista ongelmaa aluksi kunnissa ja ollut yhteydessä rajanaapureina oleviin Saksan osavaltioihin saadakseen apua valvontaan ja tehostaakseen yhteistyötä.
Yhteydenotot jäivät kuitenkin yksipuolisiksi ja ongelma eteni ministeriöön. Ulkoministerit syyttivät toinen toisiaan valvonnan puutteesta ja vastapuolen kuljetusyrittäjia, välittäjiä ja yhteistyökumppaneita laittomuuksista. Aidoista vastuullisuuksista ja yhteistyöhankkeista ei ole vielä päästy sopuun.
Valtiorajat ylittävä jätekauppa kuulostaa moraalisesti arveluttavalta. Periaatteessa se on kuitenkin laillista kaupallista toimintaa tärkeässä rajasektorissa. Siksi viranomaisten valvomat tarkat säädökset ja rajat ovatkin osoittautuneet Saksan ja Tšekin ongelmavyyhdissä ratkaiseviksi, jotta kauppa saataisiin hillittyä.
Maaliskuun alusta Saksasta Tšekkeihin liikennöivät kuorma-autot ovat joutuneet rajalla tehostettujen tarkastusten kohteeksi. EU-maiden välisillä rajoilla ei nykyään rajatarkastuksia enää tehdä ja matkaajilta jäävät passitkin usein tarkastamatta.
Laittomat kuljetukset ovat silti laittomia kuljetuksia, joita maakohtaisesti voidaan yrittää tarkastuksin estää. Tšekin rajavartiolaitos tehostaa nyt jätteenkäsittelylain soveltamista käytännössä estääkseen naapurista vyöryviä jätekasoja saapumasta maahan. Ympäristöministeri Libor Ambrozek vaatii lisäksi, että poliisinkin valtuuksia lisättäisiin, jotta lainvartijat voisivat tulevaisuudessa tarkastaa omatoimisesti epäilyttäviä kuljetuksia. Lisäksi ministeriö ehdottaa enimmäissakon nostamista tähänastisesta kymmenestä miljoonasta kruunusta 50 miljoonaan kruunuun eli noin 1,7 miljoonaan euroon.
Viranomaisten toimintaa rajoittaa voimassaoleva EU-lainsäädäntö, jonka mukaan valtio saa kieltää hävitettäväksi tarkoitetun jätteen maahantuonnin, mutta ei kierrätettävän jätteen tuontia, kunhan jäte vastaanottajamaassa todella kierrätetään.
Lain ongelmallisuutena viranomaiset mainitsevat tapausten erottelemisen käytännössä usein mahdottomaksi. Näin ollen tiukennetuista vastatoimista huolimatta Tšekkiin ja muihin uusiin EU-maihin virtaa tulevaisuudessa luultavasti edelleenkin jonkin verran laitonta jätettä Saksasta ja unionin muista rikkaimmista maista. Kun jätteenkäsittelykustannukset nousevat näissä ympäristöystävälliseen ajatteluun perustavissa, oma roska osoittautuu liian kalliiksi hävittää ja kierrättää.
Paula Schuth
