Jani Saxellin valistusdekkarissa avautuu romanien ahdinko uljaassa Euroopassa. Faktojen & unikuvien kautta reportaasi kohtaa maagisen realismin.
Kun Suomen talous syöksyi lamaan vuonna 1990, radiossa soi Hanna Ekolan mustalaiskulttuuria ihannoiva Vieläkö on villihevosia ja Rainer Friman voitti Syksyn sävelen. Pelimannet-duo jatkoi lamavuosina vapauden kaipuuseen vastaamista.
Jani Saxellin uutuusromaani Unenpäästäjä Florian sijoittuu syksyyn 2010. Eurooppa kärsii unikadosta. Florian Timár on Romanian romani. Diktaattori Nicolae Ceaucescun aikana, Florian ja hänen sisarensa säteilytettiin Ennustajaeukko-operaatiossa.
Kaikilla sisaruksista on yliluonnollisia kykyjä. Florian kykenee tunkeutumaan kosketuksen välityksellä toisen ihmisen alitajuntaan. Hän pystyy vaivuttamaan ihmiset uneen ja ohjailemaan heidän uniaan.
Helsinkiin päätynyt Florian pitää unilääkärin vastaanottoa, jolla käy niin laman siunauksellisuudesta saarnaava mediapersoona Aarne Nuuti kuin lapsena mustalaisleiristä huostaanotettu suomenromani Tenho.
Unilääkärin vastaanotto on tuottoisa bisnes, ja Florian elää Kampin design-kodissaan huoletonta, keskiluokkaista elämää.
Ihmissuhdekriisien lisäksi Florianin elämää alkaa synkentää yli-innokas rikosylikonstaapeli Nuortamo, joka haluaa paljastaa suuren salaliiton romanikerjäläisten liikkumisen takana edetäkseen urallaan ja päästäkseen eduskuntaan. Tähän hän tarvitsee Florianin palveluksia.
Iltaisin Florian tyhjentää päänsä toisten unista juomalla itsensä humalaan ja pelaamalla tietokonepelejä. Strategiapeleistä ei löydy romaneja – kansaa, jolla ei ole historiaa, kuningaskuntia, kansannousuja eikä johtajia. Kuka haluaisi pelata kulkureilla ja maaorjilla?
Jani Saxell kirjoittaa uuden uljaan Euroopan varjoon jäävistä kohtaloista. Dekkarin juonikuvioita kehittelevä, maagista realismia hyödyntävä teos on kuin reportaasi.
Faktatietoa ryöppyävä kirja tarjoaa valaisevan fiktiivisen selostuksen Nicolae Ceausescun Romaniasta, romaniväestön ahdingosta nyky-Romaniassa ja Karjalasta evakkoon lähteneiden suomenromanien vaiheista.
Kirjan lopun lähdeluettelossa vilahtaa hengenheimolaisina niin Kari Hukkilan Kerettiläisesseet (2010) kuin Riikka Tannerin Käheä-ääninen tyttö (2009), joka kertoo Tuula Lindin tarinan Mäkkylän mustalaisleiristä kaupungin lastenkoteihin.
Unet, takaumat ja muistot kerrostavat historian tapahtumia. Asiakkaidensa muistojen kautta Florian pääsee Espoon Mäkkylään 1950-luvun alussa syntyneeseen mustalaisleiriin, joka ei mahdu Tapiolan puutarhakaupunkiin eikä sosiaalidemokratian lähiöutopiaan.
Romanien kontrolloinnin, eristämisen ja pakkosulauttamisen eri muodot käydään läpi 1950-luvun Suomesta 2000-luvun Romaniaan.
Väkivallan historia ja nykyisyys risteävät Florianin matkalla kotiseudulleen Romaniaan. Ceausescun aikaisen salaisen poliisin Securitaten väkivaltainen perintö elää ihmisten mielissä. Järkytyksekseen Florian huomaa romanien tilanteen huonontuneen – heitä syrjitään avoimesti.
Saxell kantaa kortensa kekoon suomalaiseen, romanikulttuuria ihannoivaan perinteeseen. Florian Timár on tiettävästi ensimmäinen Romanian romanialainen hahmo suomalaisessa kirjallisuudessa. Romanit kuvataan tässä ja nyt -hetkessä eläviksi luonnonlapsiksi. Florian on eksoottinen maagikko, yhteydessä kollektiiviseen alitajuntaan, jonne tiukan päiväjärjestyksen orjuuttamat suomalaiset eivät pääse.
Peittääkö romanien ihannointi alleen Romanian romanien elämän kurjuuden? Romaania lukiessa kun ei edes pääse hyppäämään kerjäläisen nahkoihin päähenkilön eläessä tavallista kuluttajakansalaisen elämää.
Fiktiivinen Florian on silti kaunokirjallisena luomuksena kiinnostava poliittinen teko. Eksotismia hyödyntämällä Saxell luo karsastetun väestöryhmän edustajasta meidän uniemme, painajaistemme ja mielenlukkojemme vapauttajan. Florian auttaa meitä, mutta ei kaipaa meitä sekaantumaan elämäänsä.
Kirjailija kytkee luomuksensa poliittiseen todellisuuteen sijoittamalla kirjan nykyhetken syksyyn 2010, siis ilmestymisajankohtansa lähitulevaisuuteen. Teoksen todellisuudessa romanien vaino kasvaa. Teoksen preesens ohjaa lukijan kysymään, mitä tapahtuu nyt Euroopassa.
Ranska häätää romanikerjäläisten leirejä, Unkarissa asenteet kovenevat romaneja kohtaan. Romanikerjäläiset vaeltavat pitkin maita – mahtuvatko he taloudellista vaurautta ja talouskasvua tavoittelevaan Eurooppaan?
Jani Saxell: Unenpäästäjä Florian. Avain 2010. 209 s.
Solja Kovero
