Tietoyhteiskunnan heikot tuntosarvet

Lukuaika: 4 minuuttia

Tietoyhteiskunnan heikot tuntosarvet

Puhelinhaastattelijat kerjäävät vastauksia surkeissa työoloissa suoritepalkalla.

”Täällä Jukka Vuorio Taloustutkimuksesta, hei. Olisikohan sinulla hetki aikaa vastata puhelinhaastatteluun, joka koskee erilaisia ajankohtaisia aiheita?”

Näin alkaa Jukka Vuorion tyypillinen työvuoro Taloustutkimus Oy:ssä, jossa hän aloitti keväällä työt puhelinhaastattelijana. Keskimäärin hän joutuu soittamaan noin 50 puhelua ennen kuin saa ensimmäisen ihmisen suostumaan haastatteluun.

”Jos haastateltava erehtyy vastaamaan kyllä esimerkiksi kysymykseen, ostatko joskus purukumia, seuraa liuta purukumiaiheisia lisäkysymyksiä.”

Laajemmat haastattelut yhdistelevät eri toimeksiantajien kysymyksiä.

”Mainosaiheisten kysymysten jälkeen voidaan kysyä, äänestitkö viime vaaleissa, mitä puoluetta äänestit ja mitä äänestäisit nyt. Sitten yhtäkkiä siirrytäänkin EU:ta koskeviin kysymyksiin”, Vuorio kuvailee.

Puhelun jälkeen tietokoneen ruudulle ilmestyy seuraava numero. Jos haastateltavien on oltava 12–17-vuotiaita nuoria, puhelinnumerot todellakin kuuluvat näille ihmisille.

Minkäänlaista työsopimusta ei työn alkaessa laadittu. ”Meille on sanottu, että jokainen kerta, kun käymme töissä, on yksittäinen freelancer-keikka. Näin olisi, vaikka kävisin töissä jokaisena arkipäivänä kuukaudessa”, Vuorio kertoo ja mainitsee naisen, joka on käynyt keikalla Taloustutkimuksessa vakituisesti kuusi vuotta.

Vaikka Jukka Vuorio saa suoritepalkkansa tehtyjen haastattelujen mukaan, hän on laskenut oman tuntipalkkansa. Käteen jää keskimäärin 5,3 euroa tunnilta.

Informaatioyhteiskunnan kiiltokuvassa eri alojen asiantuntijat ja yliopistojen tutkijaryhmät tuottavat tietoa yhteiskunnan ja yritysten päätöksenteon pohjaksi. Käytännössä suuri osa yhteiskuntaan vaikuttavasta informaatiosta on peräisin mielipidemittauksia ja tilastointeja nopeaa tahtia suoltavista yrityksistä.

Raakamateriaali tutkimuksiin suomalaisten mielipiteistä liittyä NATO:on tai kuudennen ydinvoimalan rakentamisesta, kerätään usein nälkäpalkalla, puhelut soittavat Vuorio ja hänen kollegansa. Tutkimushaastattelijoiden palkkauksessa on kuitenkin suuria eroja.

Jos haastattelijan työmotivaatio ei riipu pelkästään kutsumuksesta, on myös mahdollista, että mutkia vedetään suoriksi. Kaikkia lomakkeen kysymyksiä ei välttämättä aina esitetä, ja joihinkin vastataan haastateltavan puolesta.

Kerättävän tiedon laatuun kiinnitetään huomiota Taloustutkimuksessa, jonka puhelinhaastattelijat toimivat suoritepalkalla.

”Tarkkailemme puhelinhaastattelijoita seuraamalla aikaa, joka tietyn haastattelulomakkeen täyttämiseen keskimäärin kuluu. Tällöin huomataan, jos joku tekee haastattelun paljon keskimääräistä nopeammin”, Taloustutkimuksen kenttäpäällikkö Jussi Säteri kertoo.

Taloustutkimus, samoin kuin Suomen suurin markkinatutkimusta tekevä yritys TNS Gallup Oy, soittelee myös ihmisten perään varmistaakseen, onko haastattelu tehty.

”Noin viisi prosenttia haastatteluista tarkastetaan pistokokein”, TNS Gallupin Ilkka Rainio kertoo ja painottaa, että puhelinhaastattelutyö tehdään 2–4 vuoroesimiehen alaisuudessa. TNS Gallupin palkkaus eroaa Taloustutkimuksesta: puhelinhaastattelijat saavat puolet palkasta tuntipalkkana, ja toinen puoli koostuu lomakekohtaisesta suoritepalkasta.

Taloustutkimuksen Jussi Säteri on ajatellut tuntipalkkausasiaa: ”Ideaalimaailmassa ihmisten moraali olisi niin korkea, että kaikki voisivat tehdä töitä tuntipalkalla.”

Säterin mukaan ihmisten työmoraali on kuitenkin alhainen.

”Helposti nostetaan vain tuntipalkkaa, mutta ei tehdä mitään. Suoritepalkka kannustaa tehokkaaseen työntekoon. Alussa haastattelija jää yleensä alle laskennallisen tuntipalkan, mutta kun hän oppii työn, hän hyötyy työkokemuksestaan välittömästi.”

Puhelinhaastattelijoiden huonot työehdot markkinatutkimusyrityksissä johtuvat pitkälti siitä, että alalta on puuttunut ammattiyhdistys.

mainos

Markkinatutkimusyritysten haastattelijoilla ei yleensä ole ammattiyhdistystä vaatimassa TES:n mukaista palkkaa tai edes sitä, että työstä olisi tehtävä sopimus.

”Ja jos sairastuisin, en saisi mitään sairauslomakorvausta”, Jukka Vuorio kertoo. Myöskään työterveyshuolto ja eläke eivät kuulu sellaisille työntekijöille, jotka Jukka Vuorion tavoin eivät ole edes työsuhteessa.

Markkinatutkimusyritys IROResearch Oy:ssä suoritepalkalla työskennellyt Matias Luukkanen kyllästyi kollegansa Markus Heikkisen kanssa puhelinhaastattelijoiden huonoihin työoloihin. He alkoivat vaatia, että työpaikalla järjestettäisiin työsuojeluvaltuutetun vaalit.

Laki edellyttää, että yli kymmenen henkilön työpaikoilla valitaan työsuojeluvaltuutettu työntekijöiden keskuudesta. Työsuojeluvaltuutettu huolehtii työntekijöiden hyvinvoinnista ja työturvallisuudesta yhteistyössä työnantajan kanssa.

Tarvittaessa työsuojeluvaltuutettu ilmoittaa epäkohdista työsuojeluviranomaisille.

Kun IROResearchin työnantajapuoli yritti kaikin tavoin hankaloittaa ja estää vaalien järjestämistä, työntekijät päättivät perustaa työntekijäyhdistyksen ajamaan asiaansa.

Luukkanen ja Heikkinen ilmoittivat työpaikkansa ilmoitustaululla Markkinatutkimus- ja telemarkkinointialan työntekijäyhdistys YTY–MTY:n perustamiskokouksesta. Samana päivänä miehet saivat varoituksen IROResearhin toimitusjohtaja Markku Martikaiselta.

”Kahden päivän päästä varoituksesta meidät erotettiin epäasialliseen ja epälojaaliin käytökseen vedoten”, irtisanottu Matias Luukkanen kertoo.

Luukkasen ja Heikkisen irtisanomisesta on nostettu oikeusjuttu, eikä IROResearchin työsuojeluvaltuutetun vaalien tulos ole vielä lopullisesti ratkennut. Vaalit käytiin epäasiallisesti työnantajapuolen toimituspäällikkö Raili Etelätalon johdolla. Uudenmaan työsuojelupiiri piti selvänä, että vaalitulos voidaan riitauttaa.

Muidenkin markkinatutkimusfirmojen puhelinhaastattelijat ovat alkaneet kiinnostua työntekijäyhdistys YTY–MTY:n toiminnasta.

”Yksi ongelma tietysti on se, etteivät ihmiset ole tietoisia ammattiyhdistystoiminnasta ylipäätään. Toiseksi puhelinhaastattelijoissa on paljon koululaisia, opiskelijoita ja erilaisia eläkeläisiä, jotka eivät saa muita töitä. Potkumme voivat toimia pelotteena”, Luukkanen kertoo.

Tietoyhteiskunnan tuntosarvet vaihdetaan tarpeen mukaan.

Teija Kaarakainen

_______________

Oikaisu Voima 7/2006 artikkeliin

Tietoyhteiskunnan heikot tuntosarvet

Artikkelissa mainitaan mm. että markkinatutkimusalalta on puuttunut ammattiyhdistys. Asia ei kuitenkaan ole näin. On olemassa ammattiyhdistys Markkinointiviestinnän, -tutkimuksen ja uusmedia-alan ammattilaiset MaMa ry. MaMa ry on Erityisalojen Toimihenkilöliitto ERTOn jäsenyhdistys. Keskusjärjestö on STTK.

Alalla ei ole kuitenkaan työehtosopimusta, TESsiä. TES-neuvottelut edellyttävät tiettyä järjestäytymisastetta niin työntekijäpuolelta kuin työnantajapuoleltakin. Toistaiseksi kummallakin puolella on järjestäytymisaste liian pieni. ERTO hoitaa mamalaisten jäsenten edunvalvonnan ja ERTOssa markkinatutkimusalan ongelmat on tiedostettu. Mamalaisia jäseniä palvellaan työsuhdeneuvonnassa puhelimella ja sähköpostilla sekä tarvittaessa lakimiesten avulla. MaMan ja ERTOn nettisivuilta saa myös vastauksia hyvin moniin kysymyksiin.

Koko markkinatutkimusala on tällä hetkellä murroksessa. Ala on kehittynyt viimeisen kymmenen vuoden aikana hyvin nopeasti yhteiskunnan ja liiketoimintaympäristön muutoksen ohessa. Myös globalisaation vaikutus näkyy markkinatutkimusalalla. Tietyntyyppisiä töitä on jo muutaman vuoden ajan siirretty toisiin maihin, Viroon, Intiaan jne. Jatkuvasti lisääntyvä nettitutkimus vie selvästi alaa mm. puhelimitse suoritettavilta tutkimuksilta. Alalla työskentelevä henkilöstömäärä ei näin ollen tule kasvamaan lähivuosinakaan kovin paljon. Painopisteen siirtymistä osa-aikaisista työntekijöistä enemmän tietotekniikkaa (nettitutkimukset) työssään käyttäviin kokopäivätoimisiin työntekijöihin on kuitenkin jonkin verran nähtävissä.

Markkinatutkimusalalle on sen tiedonkeruuvaiheessa tyypillistä projektityöt, pätkätyöt. Työ tehdään tutkimus kerrallaan. Tiedonkeruu on erittäin tärkeä osa tutkimusta, se on koko tutkimuksen kivijalka. Siinä kartotetaan suomalaisen kuluttajan tai kenties jonkun erikoiskohderyhmän mielipiteet ja niiden perusteella tullaan tekemään hyvinkin suuria markkinointipäätöksiä. Alan palkkausta ja työntekijän työolosuhteita pitäisi luonnollisesti tarkastella tätä taustaa vasten. Ne pitäisi olla verrattavissa esim.. toimistotyöhön. Tiedonkeruutyön merkityksestä koko tutkimukselle pitäisi keskustella enemmän.

mainos

Projektityöt, pätkätyöt alalla, ainakin pienemmissä tutkimustaloissa tulevat todennäköisesti olemaan melko pysyvä työn muoto. Tutkimuksia tulee taloon vain silloin kun asiakas niitä tilaa. Huomio on kiinnitettävä silloin asialliseen palkkaustapaan.

Artikkelissa mainitaan, että esim. eläke ei kuulu sellaisille työntekijöille, jotka eivät ole työsuhteessa (pätkätyö). Pätkätyökin on työsuhde, josta maksetaan palkka. Työeläke kuuluu Suomessa kaikille työtä tehneille, eli työnantajan tulee maksaa työeläkemaksu kaikista palkoista.. Projektityöntekijöiden työeläkemaksu kuuluu yleensä TaELin piiriin. Toinen vaihtoehto on TEL-eläkemaksut – riippuen palkkasummasta (kts. www.etera.fi). Em. nettiosoitteessa voi myös tarkistaa jokaisen työsuhteen onko eläkemaksut maksettu. Tietojen näkymisessä lienee muutaman kuukauden viive.

Lue lisää MaMasta www.mamary.fi ja ERTOsta www.erto.fi.

MaMan ja ERTOn toimintatapana on pyrkiä asialliseen, rakentavaan keskusteluun työnantajapuolen kanssa. Koko Suomen hyvinvointi perustuu siihen, että Suomessa on työpaikkoja. Työntekijöitäkin Suomessa riittää, jos työpaikoilla voidaan hyvin.

Hki 5.9.2006

Kaarina Pehkonen

Puheenjohtaja

MaMa ry

Huhtikuussa 2006 perustettiin Yleinen työntekijäyhdistys YTY erityisesti pätkätyöläisille ja työpaikoille, joissa ay-toiminta on heikkoa. www.ytyliitto.org

Teija Kaarakainen

  • 9.9.2009