Kuka oli väkivaltainen, kuka rikkoi vaitiolovelvollisuuden?

Tuttavani Sinan Celik soitti huolestuneena loppiaisena; hänen veljensä odotti turvapaikkapäätöstä suljetussa Metsälän vastaanottokeskuksessa Helsingissä.

”Poliisit hyökkäsivät sinne koirien kanssa puoli kolmelta yöllä. Kolme nigerialaista vietiin pois käsi- ja jalkaraudoissa, suut oli teipattu kiinni ja päät peitetty pussilla”, hän toistaa Abbas Celikin kertomaa. Karkotuksen silminnäkijät kokevat, että heitä kohdellaan eri lailla kuin ennen loppiaista. He pelkäävät, että heidät karkotetaan nopeasti, etteivät he pääse kertomaan poliisien kannalta kiusallisia asioita.

Metsälän pakolaiskeskuksen johtaja Pekka Nuutinen, mitä siellä oikein tapahtui?

”Näille henkilöille oli annettu mahdollisuus syödä aamupalaa ennen lentokentälle lähtöä ja poistua arvokkaasti, mutta he eivät lähteneet vapaaehtoisesti.”

Silminnäkijän mukaan yhden karkotettavan päällä istui seitsemän poliisia kun häntä paketoitiin lähtökuntoon. Pekka Nuutinen, oliko poliisien voimankäyttö liiallista?

”Minun saamieni tietojen mukaan se ei ollut liiallista, en tosin ollut itse paikalla. Näissä tilanteissa on aina otettava huomioon joukkotappelun mahdollisuus.”

Pekka Nuutinen, miten huomioitte sen, että tällaisen tilanteen seuraaminen vaikuttaa muihin asiakkaisiin? Monilla heistä on hyvin traumaattisia muistoja, jotka saattavat aktivoitua mielessä kun joutuu seuraamaan väkivaltaista tilannetta.

”Metsälä on sosiaalitoimen alainen laitos, jossa toimitaan sosiaalityön menetelmin.”

Juristi Marianna Laine, te hoidatte Pakolaisneuvonnassa Metsälän pakolaiskeskuksen asiakkaiden asioita. Voiko Pakolaisneuvonta vaatia asian selvittämistä?

”Viranomaisen väärinkäytöksestä voi tehdä kantelun eduskunnan oikeusasiamiehelle. Sen voi tehdä henkilö itse tai hänen omaisensa. Asianajaja voi tehdä kantelun, mikäli hänellä on valtakirja. Minulla ei ole valtakirjaa näiltä henkilöiltä, joten voin puhua asiasta vain yleisellä tasolla.”

Laineen mielestä maasta poistamisen täytäntöönpanoon täytyisi olla selkeät ohjeet ja säännöt. Voimakeinoja ei saa ylimitoittaa tilanteeseen nähden.

Marianna Laine, oliko tapauksessa jotakin erityistä?

”Tässä tapauksessa kiinnitin huomion erityisesti siihen, että Iltalehti kertoi yhden karkotetuista olevan hiv-positiivinen. Kuka on antanut lehdelle tällaisen tiedon? Hiv-positiivisuus on ehdottomasti salassa pidettävä tieto. Kun asia julkistetaan tällaisessa yhteydessä, joku voi tunnistaa kenestä on kyse.”

Eikö hiv-positiiviselle pitäisi myöntää oleskelulupa terveydellisistä syistä, Marianna Laine?

”Tässä otetaan huomioon onko henkilö hiv- vai aids-vaiheessa, saako hän hoitoa Suomessa ja millaiset hoitomahdollisuudet kotimaassa on. Nykyisen tulkinnan mukaan monissa Afrikan maissa on riittävästi hoitoa saatavilla lääkityksen yleistymisen myötä.”

Helsingin ulkomaalaispoliisin johtaja, ylikomisario Hannu Pietilä, mistä tiedotusvälineet saivat tiedon, että yksi nigerialaismiehistä on hiv-positiivinen?

”Yhden karkotetun asianajaja Ville Hoikkala on tehnyt tiedon julkistamisesta rikosilmoituksen, joten asiaa tutkitaan. Poliisista ainoastaan tutkinnanjohtaja vastaa asiaa koskeviin kysymyksiin.”

Pietilän mukaan loppiaisen tapahtumista Metsälässä on vireillä myös toinen rikostutkinta, jossa nigerialaisia syytetään virkamiehen väkivaltaisesta vastustamisesta.

Lakimies Ville Hoikkala, teillä on valtakirja yhdeltä karkotetuista ja olette tehnyt rikosilmoituksen poliiseja, STT:tä, Ilta-Sanomia ja Iltalehteä vastaan, pitääkö paikkansa?

”Lähetin sen kirjeitse Helsingin kihlakunnan syyttäjälle. Poliisien tekemät rikokset tutkii syyttäjä, ei poliisi. Hiv-väitteessä ei ole olennaista, pitääkö tieto paikkansa. Jos pitää, tiedon julkistaminen on yksityiselämään kohdistuva loukkaus. Jos ei pidä, väite on valehtelua. Poliisi ei saa toimia kummallakaan tavalla.”

Oletteko ollut yhteydessä Nigeriaan palautettuihin karkotettuihin, Ville Hoikkala?

”Sieltä tuli faksi viime yönä. Pahimpia vammoja saanut henkilö on käynyt lääkärissä. Hänellä on eniten vammoja rintakehän alueella, hänellä on paljon mustelmia ja hän yskii verta. Kylkiluita saattaa olla murtunut. Häntä oli pidetty käsiraudoissa koko matka Nigeriaan asti. Ranteissa on pahoja hiertymiä, sillä raudat olivat liian tiukat.”

Komisario Pekka Seppälä, te tutkitte loppiaisen tapahtumia siltä kannalta, että nigerialaisia epäillään virkamiehen väkivaltaisesta vastustamisesta. Kannattaako asiaa tutkia, kun epäillyt ovat jo toisella mantereella?

”Rikokset on aina selvitettävä riippumatta siitä missä tekijät ovat. Lain mukaan poliisilla on tiettyjä tehtäviä, jotka heidän on hoidettava. Nyt on syytä epäillä, että on tapahtunut rikos, jota tutkitaan törkeän pahoinpitelyn yrityksenä ja virkamiehen väkivaltaisena vastustamisena.”

Pekka Seppälä, selvitetäänkö tässä yhteydessä myös sitä, olivatko poliisien otteet liian kovia?

”Minä en ole oikea henkilö vastaamaan tähän kysymykseen.”

Tapauksesta kirjoitti Vihreä Lanka. Jos poliisin epäillään käyttäneen tarpeetonta väkivaltaa, sisäinen selvitys yleensä tehdään. Miten tässä tapauksessa, komisario Jaakko Heinilä, Helsingin ulkomaalaispoliisin tutkintayksikön johtaja?

”Selvityksen tekee Espoon poliisi, ettei tule objektiivisuusongelmia, koska kyseessä oli Helsingin ulkomaalaispoliisin organisoima operaatio. Joskus tulee myös perättömiä ilmiantoja.”

Heinilä kertoo, että selvitystä on tehty katselemalla valvontavideota ja kuulemalla pakolaiskeskuksen henkilökuntaa. Heinilä on itsekin nähnyt videot, joita ei ole näytetty tiedotusvälineiden edustajille.

Mitä nauhoista selvisi, Jaakko Heinilä?

”Nauhan perusteella poliisilla ei ole syytä huoleen, provosoitumista ei ole tapahtunut.”

Heinilän mielestä valvontavideon julkistaminen katkaisisi huhuilta siivet, mutta hän ei päätä asiaa.

Ylikomisario Per Ehrstein, te vastaatte ulkomaalaisasioista sisäasiainministeriössä. Kuinka julkisuuteen tuli väite, että yksi karkotetuista on hiv-positiivinen?

”Me tutkimme tapahtumaa, ei muuta tiedotettavaa tässä vaiheessa.”

Painopiste

Julkisuudessa on keskusteltu viime aikoina turvapaikan myöntämisistä ja hakijoiden karkotuksista. Työministeriön ja sisäasiainministeriön kannat ovat monessa asiassa kaukana toisistaan. Työministeriö vastaa pakolaiskeskuksista ja sisäasianministeriön alaisuudessa on hakemuksia käsittelevä ulkomaalaisvirasto ja karkotuksia täytäntöön paneva viranomainen eli poliisi. Oikeusvaltion periaatteisiin kuuluu se, että samat säännöt koskevat kaikkia, myös maasta poistettavia henkilöitä niin kauan kuin he ovat Suomen maaperällä.

Kristiina Koivunen