Kirjoittanut Sampsa Oinaala

Talonvaltauksen pitkät perinteet

Lukuaika: 2 minuuttia

Talonvaltauksen pitkät perinteet

Sodanjälkeisiltä vuosilta ovat peräisin Keski-Euroopan talonvaltaukselle suopeat lait. Esimerkiksi Britanniassa on täysin luvallista vallata talo, jota ei käytetä.

Euroopassa elää pitkä talonvaltausperinne. Eri maiden vallatuissa taloissa kierrellyt Markus tietää kertoa, että talojen käyttöönotosta tuli yleinen tapa toisen maailmansodan jälkeen. Sota jätti jälkeensä paljon kodittomia. Toisaalta sodan jäljiltä Keski-Euroopassa oli myös paljon tyhjentyneitä taloja ja sotilaskasarmeja, joita kodittomat ryhtyivät asuttamaan.

”Siinä tilanteessa oli pakko laillistaa talojen käyttöönotto”, Markus selostaa.

Sodanjälkeisiltä vuosilta ovat peräisin Keski-Euroopan talonvaltaukselle suopeat lait. Iso-Britanniassa on täysin luvallista vallata talo, jota ei käytetä. Hollannissa puolestaan talon käyttöönotto on sallittua, jos rakennus on ollut tyhjillään yli vuoden.

Ranskassa talonvaltaajien häätäminen on kiellettyä talvisaikaan, ja Saksassakin valtaajilla on Markuksen mukaan hyvät neuvottelumahdollisuudet, vaikkei niitä olekaan kirjattu lakiin.

Toisen maailmansodan jälkeinen spontaani talonvaltausliike on inspiroinut myöhemmin monia ihmisiä eri puolilla Eurooppaa. Uudenlainen poliittinen talonvaltauskulttuuri sai Markuksen mukaan alkunsa Italiasta ja Saksasta.

”Itsehallinnollisuuteen pyrkivät autonomiset liikkeet jatkoivat valtaustoimintaa ja löysivät siitä uuden tavan tehdä politiikkaa.”

Markus arvelee, että Euroopan vanhin yhä vallattuna oleva talo on italialainen Leon Cavallo, joka sai alkunsa neljännesvuosisata sitten. Vanhimpien joukkoon lukeutuvia valtauksia löytyy lähempääkin. Tanskan Ungdomshuset ja Norjan Blitz ovat molemmat olleet vallattuna jo parikymmentä vuotta.

Taloja vallataan monenlaisiin tarkoituksiin. Asunnontarpeen ohella talonvaltaukseen voi johtaa esimerkiksi pyrkimys purku-uhan alaisen talon säilyttämiseen. Vallatuista taloista on myös rakennettu niin kutsuttuja sosiaalikeskuksia, epäkaupallisia tiloja ihmisten omaehtoiselle toiminnalle.

Eniten sosiaalikeskuksia lienee Italiassa, jossa niitä Markuksen mukaan on lähes joka kaupungissa. Etelä-Euroopassa valtaustoiminta on muutenkin ollut aktiivista. Esimerkiksi Espanjassa on vallattu kokonaisia kyliä.

Talonvaltauksia löytyy Euroopan joka kolkalta. Ainoana poikkeuksena joukosta erottuu Ruotsi. Siellä harvat valtausyritykset on Markuksen mukaan nujerrettu alkuunsa kovin ottein.

Suomessa talonvaltauksella ei ole yhtä pitkää perinnettä kuin Keski-Euroopassa, sillä täällä valtio huolehti sodanjälkeisestä asutustoiminnasta. Suomalaisen talonvaltauksen veteraani Teemu Lehto pitää talonvaltaushistoriamme alkupisteenä Helsingin Pihlajamäen Arkkia – vanhaa kaupungin omistamaa puutaloa, jonka joukko nuoria otti käyttöönsä 70-luvun lopulla. Valtaus oli menestys: se johti lopulta vuokrasopimukseen.

Yksi Suomen tunnetuimmista valtauksista käynnistyi vuoden 1979 elokuussa, kun sadat nuoret valtasivat Lepakoksi ristimänsä talon Helsingin Ruoholahdessa vaatien tilaa elävälle musiikille.

”Se oli ilotonta aikaa, ravintolatkin menivät yhdeltätoista kiinni”, Lehto muistelee.

Valtauksella luotiin harjoitus- ja esiintymistilat nuorille muusikoille pariksikymmeneksi vuodeksi.

”80-luvun alussa alkoi tapahtua ympäri Suomen”, Lehto kertoo. Helsingissä valtaajien jäljet näkyvät Haagassa, jossa Tunnelitie 15:n talo säästyi purkamiselta, ja Pasilassa, jossa Toralinnan tyhjillään ollut kerrostalo saatiin asumiskäyttöön.

Yksi tunnetuista talonvaltauksista tapahtui 80-luvun puolivälissä Helsingin Fredrikinkadulla. Siitä sai Lehdon mukaan alkunsa kehitys, joka johti Oranssi ry:n perustamiseen.

Nuorille asuntoja vaatinut Oranssi valtasi ensimmäiset talonsa Helsingin Kumpulassa vuonna 1990. ”Sen jälkeen valtailtiin taloja siellä sun täällä niin paljon kuin ehdittiin”, heittää yhdistyksen toiminnanjohtaja Vesa Peipinen.

Vuosien saatossa Helsingin kaupunki hyväksyi Oranssin yhteistyökumppaniksi ja ryhtyi tarjoamaan yhdistykselle taloja kunnostettavaksi nuorten asunnoiksi.

”Nyt kiinteistövirasto tarjoaa meille enemmän taloja kuin pystymme korjaamaan”, Peipinen kertoo.

mainos

Myöhemmin Oranssi on puheenjohtaja Timo Riitamaan mukaan keskittynyt ”julkisuusvaltauksiin”, joilla on herätelty keskustelua rakennussuojelusta ja asuntopulasta. Oranssin vuonna 2000 Roihuvuoressa yhdessä Vailla vakinaista asuntoa ry:n kanssa tekemä valtaus johti tyhjänä olleen kerrostalon kunnostamiseen.

Taloja on toki vallattu pääkaupungin ulkopuolellakin. Oulussa vuonna 1991 alkanut valtaus kesti pari vuotta ja sai aikaan purkupäätöksen peruuntumisen. Myös Tampereella vanhojen puutalojen purkusuunnitelmia on kritisoitu peräti kolmella talonvaltauksella vuodesta 2000 alkaen. Mielenkiintoinen episodi Suomen talonvaltaushistoriassa oli myös Turussa vuonna 1997 toteutettu moottoritiehanketta vastustanut talonvaltaus.

Ennusmerkkejä uuden talonvaltausliikkeen syntymisestä nähtiin, kun joukko nuoria valtasi Helsingin Lapinlahdessa Koivulan talon viime vuoden syksynä. Pitkälti samat ihmiset olivat liikkeellä myös kun Kivihaassa vallattiin viime kesänä suuri omakotitalo. Molemmilla valtauksilla on pyritty luomaan Suomeen Keski-Euroopan mallin mukaista sosiaalikeskusta.

Uudenlaista talonvaltauskulttuuria edustavat myös tämän jutun yhteydessä esitellyt kaksi talonvaltausta. Niitä erottaa Suomen aiemmista talonvaltauksista se, että talot on otettu haltuun ilman julkisuutta.

Sampsa Oinaala