Vain maisemakuvaus on hyvää taidetta Tampereella.
Tampereen Pysäköintitalo Oy kieltäytyi esittämästä kaupunki- ja kulttuuritilojen valtasuhteita käsittelevää videoteosta MEDIATunnelissa. Finlaysonin alueen kyljessä sijaitseva tunneli oli varattu Suomen sosiaalifoorumin ohjelmistoon kuuluneelle teokselle 12.–18.5. Pispalan nykytaiteen keskus Hirvitalon ja Vadelma ry:n yhteinen produktio kysyy, kenellä on oikeus kaupunkitilaan. Pysäköintitalon hallintopäällikkö Mikko Paavolan mielestä teos oli liian kantaaottava julkiseen kulkukäytävään.
Tampereen Pysäköintitalo Oy:n hallintopäällikkö Mikko Paavola, miksi Etsä voi olla vapaa -teosta ei esitetty MEDIATunnelissa?
MEDIATunneli on Pysäköintitalon omistama liiketila, jonka tarkoituksena on tukea vuokralaisten bisnestä. Siitä on haluttu tehdä korkeatasoinen mediatila mainos- ja taidekäyttöön ja esitämme siellä omien kriteeriemme mukaista aineistoa. Emme esitä poliittista, väkivaltaista tai sotaan liittyvää materiaalia. Kyseinen videoteos oli liian argumentatiivinen esitys julkiseen kulkukäytävään.
MEDIATunnelia on mainostettu kulttuuritilana. Millaista taidetta siellä voi esittää?
Tunnelissa ei ole esitetty vielä minkäänlaista taidetta, sillä tekniikka on saatu vasta kuntoon.
MEDIATunneli sopii parhaiten mainontaan ja taide voisi olla lähinnä maisemakuvausta. Provokatiivinen materiaali kuuluu taidenäyttelyihin tai museoihin.
Miksi ette näytä tunnelissa poliittista aineistoa?
Poliittisen aineiston kieltäminen on tasapuolista. Tämä on neutraalia kaupunkitilaa, emmekä halua tästä poliittisen argumentaation tilaa. Materiaali ei saa ärsyttää ketään.
Millainen rooli kaupungilla on kaupunkitilan hallinnassa?
Tampereen kaupunki omistaa Pysäköintitalo Oy:n, mutta kaupungilla ei ole sanaa yhtiön operatiivisessa toiminnassa.
Tampereen kaupunginhallituksen jäsen ja Tampereen Pysäköintitalo Oy:n hallituksen puheenjohtaja Riitta Koskinen (kok.), miksi kielletty teos oli sopimaton MEDIATunneliin?
En ole nähnyt videota, mutta ymmärsin, että se olisi jotenkin yhteiskunnan vastainen. Sitä ei oikein koettu taideteokseksi. Kuulin myös, että siinä olisi kannustettu graffitien maalaamiseen. Taiteilijat käyvät käsiksi juuri tällaisiin tunneleihin ja liikkuvalla kuvalla on pyritty nimenomaan estämään graffitit MEDIATunnelissa. Sosiaalifoorumissahan oli esillä kaikennäköisiä epäkohtia, joten ehkä videota olisi voitu esittää sen viikonlopun ajan. Tapahtuma ja teos olisivat ehkä tukeneet toisiaan.
Hallintopäällikkö Paavola nimittää tunnelia julkiseksi kulkukäytäväksi ja kaupunkitilaksi. Miksi julkisen kulkukäytävän omistaa pysäköintiyritys?
Kaupungista irrallisen yhtiön päätöksenteko ja rahoitus on helpompaa.
Millaiseen tilaan yhteiskunnallinen taide kuuluu?
Tampereella on paljon taidetta, esimerkiksi kirjastolla ja Mältinrannassa. Yhteiskuntakriittiselle taiteellekin voi olla sijansa, mutta ei missään Keskustorilla. Se voisi haitata tiukkapipoja. Meidän pitäisi ehkä pohtia kaupunginhallituksessa, millaisen kannan otamme tunneleiden taidekäyttöön.
Videolla kysytään: ”Ketkä ovat päättäneet vaikkapa siitä, että valtavat mainokset ovat osa arkipäiväämme?” Mitä vastaisitte tähän?
Vastaisin, että yhteiskunta on mennyt siihen suuntaan, että mainoksia on paljon. Mainokset tuovat rahaa kaupungin kassaan, kun taas taiteilijat ovat tunnetusti köyhiä.
______________
Katutaidetta ja kulttuuritiloja
”Se on puolidokumentaarinen teos, jossa pohditaan kulttuuri- ja kaupunkitiloissa vallitsevia valtasuhteita. Video kysyy, kenellä on oikeus käyttää kaupungin visuaalista, fyysistä ja henkistä tilaa”, selittää kuvataiteilija Mikko Lipiäinen, yksi kielletyn Etsä voi olla vapaa -videon tekijöistä.
Elävää kulttuuria edistävän Vadelma ry:n ja Pispalan nykytaiteen keskus Hirvitalon yhteistä teosta on ollut tekemässä joukko tamperelaisia ja helsinkiläisiä taiteilijoita. Teokseen on koostettu kuvaa erilaisista kulttuuritiloista, vallatuista taloista ja katutaiteesta.
Lipiäinen kertoo, että videoteos kyseenalaistaa mainosyhtiöiden sananvallan kaupungeissa. Pysäköintitaloa tai MEDIATunnelin visuaalista ilmettä hallinnoivaa mainostoimisto Roihua vastaan teoksessa ei kuitenkaan hyökätä.
Sabina Mäki
