Arvostelussa Princess Ghiblin levy Imaginary Flying Machines.

Sivilisaation kulminaatiopiste, ehkä jopa singulariteetti on tässä. Maailman parhaan animaatiostudion, maailman parhaiden animaatioiden maailman parhaat biisit. Heavy metal -versioina.

Ghibli Studion animaatioiden ylisöpö meininki kiteytyy elokuva toisensa jälkeen musiikkiin. Mitä olisi Naapurini Totoro ilman Tonari no Totoro -kappaletta? Hyvä, mutta ei täydellinen. Jopa studion hienoinen taiteellinen notkahdus Maameren tarinat sisälsi kohtauksen, jonka lauluun oli ladattu huikea määrä tunnetta.

Mitä sitten saadaan, kun näiden elokuvien biiseistä levytetään metalliset tulkinnat? No ainakin naurua ja hyvä pössis. Postmodernia kuin persut ja ironista kuin viikset Punavuoressa.

Cover-levyjen suurin haaste on lisätä uutta alkuperäiseen materiaaliin. Princess Ghibli todellakin lisää. Söpöily ja synkistely ovat yhdistelmä, joka toimii kiitos työryhmän huumorin.

Nörttiä? Joo. Parhautta? Ehdottomasti.

Princess Ghibli: Imaginary Flying
Machines.
Coroner Records 2011. Neljä tähteä.

Jari Tamminen