Vain urpo tuijottaa tuottoa & unohtaa kannattavuuden, tehokkuuden & kestävyyden.
On aika siirtyä uusiin mittareihin, koska bruttokansantuote mittaa vääriä asioita, vaatii vihreän talouden professori Robert Costanza Nature-lehdessä.
Bkt-kritiikki ei ole uutta. Robert F. Kennedy sanoi jo vuonna 1968, että bruttokansantuote mittaa ”kaikkea, paitsi sitä mikä tekee elämästä elämisen arvoista”.
Kun YK alkoi toisen maailmansodan jälkeen kerätä kansallisia bkt-tilastoja, projektista vastannut tutkija muistutti, että taloudellista kasvua ja hyvinvointia ei saisi samastaa.
Jälleen kerran bkt yritetään syrjäyttää. Arvostettu tiedelehti Nature julkaisi 16. tammikuuta 2014 professori Robert Costanzan ja hänen yhdeksän kollegansa kirjoittaman kommentin Time to leave GDP behind. Kirjoittajien joukossa ovat muun muassa kuuluisan Tasa-arvo ja hyvinvointi -kirjan kirjoittajat Kate E. Pickett ja Richard Wilkinson.
Hyvässä lykyssä bkt:n korvaajat saataisiin luotua jo vuonna 2015. Tämä tosin edellyttäisi hyvin laajaa yhteistyötä ja osallistumista, kirjoittajat uskovat.
Esteenä voi olla paitsi byrokraattinen lyhytnäköisyys myös hallitusten, tutkijoiden ja muiden yhteistyön puuttuminen. Siksi kirjoittajat ovat mukana projektissa, jossa yritetään kerätä yhteen hallintoa, kansalaisjärjestöt, yritykset ja muut osapuolet.
He perustivat Alliance for Sustainability and Prosperity -verkoston yhteistyötä avittaakseen.
Bkt mittaa markkinoilla tapahtuvia rahansiirtoja. Mittarin ongelma on se, että se jättää huomiotta kaikki sosiaaliset kustannukset, ympäristövaikutukset ja tuloerot.
Jos jokin yritys käyttäisi bkt:n kaltaista laskentaa, se tavoittelisi pelkästään bruttotuottoa välittämättä kannattavuudesta, tehokkuudesta, kestävyydestä tai joustavuudesta.
Miten voi olla mahdollista, että valtioiden nykytalouksia mitataan edelleen toisen maailmansodan aikaisilla mittareilla?
Bkt sai institutionaalisen aseman toisen maailmansodan jälkeen, kun taloudellinen aktiivisuus lisääntyi. Bkt kuvasi työllisyyden ja tulotason kehittymistä.
Bkt mittaa kuitenkin vääriä asioita ja tekee sen ristiriitaisella tavalla. Pahenevat rikosluvut kasvattavat bkt:ta, koska turvajärjestelmien kulut nousevat. Luonnonkatastrofit kasvattavat bkt:ta, koska investoinnnit lisääntyvät.
Yhdysvaltain öljypäästöt 2010 ja Sandy-hurrikaani 2012 kasvattivat Yhdysvaltojen bkt:ta, sillä niitä seurasi voimakas jälleenrakentamisen aalto. Bkt:n kasvusta huolimatta elämänlaatu tai ympäristön tila eivät kohentuneet.
Vaihtoehtoisia mittareita on yritetty ajaa läpi useasti. Jo Bill Clinton ehdotti presidenttikaudellaan hieman parempaa ”vihreää bkt:ta”, mutta hiiliteollisuus torpedoi sen. Viimeksi bkt yritettiin nujertaa vuonna 2012 YK:n Rio +20 -kokouksessa. Jälleen yritys epäonnistui.
Nature-lehden tutkijajoukko ei kuitenkaan ole epätoivoinen. Tutkijoiden mukaan hierarkkinen ylhäältä alas -päätöksenteko ja kansalaisyhteiskunnan alhaalta ylös nousevat aloitteet pitää jotenkin sovittaa yhteen.
”Sanotaan, että sitä saa, mitä mittaa. Jotta voimme rakentaa haluamamme tulevaisuuden, meidän on mitattava sitä, mitä todella haluamme mitata. Meidän pitää muistaa, että on parempi olla suurin piirtein oikeassa kuin täsmälleen väärässä”, tutkijajoukko kiteyttää.
_______________
Bkt voidaan korvata
Vaihtoehtoiset mittarit jaotellaan kolmeen eri ryhmään.
1. Bkt:tä fiksummat taloudelliset mittarit ilmaistaan rahayksiköissä. Ne tarkastelevat tuloja, nettosäästöjä ja varallisuutta. Mittarit voivat ottaa huomioon ympäristökustannukset tai -hyödyt, kuten kosteikkojen tuhoutumisen tai vesivarojen uusiutumisen. Esimerkki tällaisesta mittarista on henkilökohtaiselle kulutukselle perustuva Genuine Progress Indicator (GPI).
2. Subjektiivisista hyvinvoinnin mittareista kattavin on vuonna 1981 alulle saatettu World Value Survey (WVS). Se käsittää 70 maata, ja sen kuudes selvityskierros on parhaillaan meneillään.
Tähän ryhmään kuuluu myös Bhutanin Gross National Happiness Index (GNH Index), jolla selvitetään itse koettua tyytyväisyyttä yhdeksällä eri osa-alueella.
3. Painotetut useiden indikaattoreiden yhdistelmämittarit ottavat huomioon asumisen, elinajan odotteen, vapaa-ajan ja demokraattisen osallistumisen. Esimerkiksi Happy Planet Index (HPI) lasketaan koetusta tyytyväisyydestä, elinajan odotteesta ja ekologisesta jalanjäljestä.
Olli-Pekka Haavisto
