Digita Oy myytiin nopeiden voittojen toivossa. Kun kusee pakkasella housuihin, hetkeksi tulee lämmintä. Sitten alkaa jäätävä kylmyys.

Matti Vanhasen hallitus haluaisi ostaa takaisin maan turvallisuuden kannalta tärkeän tietoliikenteen runkoverkon, joka ehdittiin myydä ulkomaille. Digita Oy:n myynnin takia radio- ja televisioasemista päätetään nykyään texasilaisessa pilvenpiirtäjässä.

Entisaikaan ohjelmien lähettämisen hoiti Yleisradion jakelutekniikka, lukuun ottamatta muutamia yksityisiä asemia, joilla on omat mastot ja lähettimet. Yleisradio ajautui talousvaikeuksiin 1990-luvulla, kun koitti digitalisoinnin aika, Se tehtiin liian aikaisin keskeneräisen teknologian varaan ja pakkoratkaisulla.

Jakelutekniikka yhtiöitettiin Digita Oy:ksi, joka myytiin asemineen päivineen ranskalaiselle tdf-yhtiölle vuosina 2000–2005. Yle sai Digitasta kaikkiaan 300 miljoonaa euroa.

Digitan myyntiä junaili Ylen silloinen toimitusjohtaja Arne Wessberg (sd.). Liikenneministerinä oli Olli-Pekka Heinonen (kok.), jonka aikana tehtiin myös Suomen teollisuushistorian suurin virheinvestointi eli Soneran 3,5 miljardin euron 3G-kauppa Saksassa. Kiitokseksi Heinoselle järjestettiin suojatyöpaikka Ylestä.

Digitan myynnissä toteutui sama kuvio kuin muiden valtionyhtiöiden myynneissä. Hetkellisesti saatiin rahaa, mutta sitten alkoi maksun aika. Niinpä Digita Oy tekee nykyään 40–50 prosenttia liikevoittoa.

”Ja samaan aikaan Yle maksoi ohjelmiensa jakelusta antenniverkossa viime vuonna Digitalle 35 miljoonaa euroa”, digitaalitelevisiosta väitellyt lehtori Seppo Kangaspunta Tampereen yliopistosta kertoo. Samoin kaupalliset kanavat tuskailevat Digitan monopolirahastuksen kourissa.

Digitan ostajat ovat saamassa korkojen kera sijoituksensa takaisin ja imuroivat nyt rahaa suomalaisilta tv-lupien maksajilta sekä kaupallisten kanavien mainostajilta. Rahat virtaavat pörsseihin Texasin kautta, sillä Digitan pääomistaja on nykyään pääomasijoitusyhtiö TPG Capital. Se nimittäin osti 42 prosenttia ranskalaisesta tdf:sta.

TPG Capital on osoittautunut Yhdysvaltain finanssikriisissä yhdeksi suurimmaksi velkavetoiseksi yritysostajaksi. TPG Capitalin suurtappio syntyi, kun se sijoitti kaksi miljardia dollaria Washington Mutual -säästöpankkiin. Yhdysvaltain liittovaltio otti hätätoimena pankin haltuunsa syyskuussa 2008, jolloin TPG:lle aiheutui 1,35 miljardin dollarin tappiot.

Tämä firma omistaa nyt Suomen radio- ja televisioasemat. Kansallisen turvallisuuden kannalta ei liene vähäpätöistä, että Digitan radio- ja televisio-ohjelmien peitto on Suomen alueella lähes 100 prosenttia.

”Kaikissa muissa Pohjoismaissa koko maan kattava maanpäällinen tv- ja radioverkko on edelleen joko suoraan valtion tai valtion hallitseman yhtiön omistuksessa. Ulkomaiseen omistukseen jakeluyhtiö on päätynyt Suomen lisäksi esimerkiksi Unkarissa – ja ostajana samainen tdf, kuten meillä”, Kangaspunta kertoo.

”Yleisradion jakelumonopoli ei 2000-luvun taitteessa oikein istunut ideologisesti tilanteeseen, jossa monopoleja haluttiin purkaa. Purkamisessa kompastuttiin sitten ojasta allikkoon: kansallisesti hallitulle alalle luotiin yksityinen jakelumonopoli”, Kangaspunta arvostelee.

 
”Strategisesti radio- ja tv-verkot ovat samalla tavoin tärkeitä kuin tietoverkot. Sähköisen viestinnän jakeluverkon ulkomainen omistus saattaa muodostaa turvallisuusuhkan.”

”Radio- ja tv-ohjelmien antennijakelun pitäminen kansallisissa käsissä mahdollistaisi esimerkiksi, että jakelun hinnoittelupolitiikalla voitaisiin tukea niin paikallisia kuin yhteisöllisiä radio- ja tv-asemia”, Seppo Kangaspunta ehdottaa.

_______________

Kruununjalokivien myynti & katumus

Matti Vanhasen hallituksen salainen miljardisuunnitelma hamuaa yhteiskunnan elintärkeitä toimintoja säätelevän tietoliikenteen runkoverkkoa takaisin suomalaisomistukseen.

”Nyt on havahduttu huomaamaan, että globaali talous ei olekaan pyyteetöntä”, sanoo Palkansaajien tutkimuslaitoksen johtaja Jaakko Kiander.

Jälkiviisaus käy kalliiksi. Jaakko Kiander on laskenut millaisia tappioita on aiheutunut valtionyhtiöiden myynnistä. Yhtiöt ovat olleet hyviä sijoituskohteita. Fortum, Neste, Outokumpu, Rautaruukki, Sampo Pankki, Kemira ja TeliaSonera ovat maksaneet hyviä osinkoja. 

Ilman osakemyyntejä valtion osakesalkun arvo olisi vuoden 2007 lopussa ollut lähes 60 miljardia euroa eli kaksinkertainen nykyiseen verrattuna. Kiander on siitä laskenut, että jälkikäteen arvioituna osakkeiden myynti on aiheuttanut valtiolle noin 15 miljardin euron laskennallisen tappion verrattuna siihen, että osakkeista ei olisi luovuttu. Niillä rahoilla hoidettaisiin kuntoon vaikkapa kuntatalous. Nyt suljetaan kouluja ja nostetaan kunnallisveroa.

”Valtionyritysten myyntivaihe alkoi kymmenisen vuotta sitten, kun EU-innostus ja globalisaationaivismi olivat huipussaan. Suomen poliittinen eliitti hyväksyi kritiikittä Washingtonin konsensuksen”, Kiander kommentoi.

Washingtonin konsensus tarkoitti kymmenen kohdan talousohjelmaa, jota Kansainvälinen valuuttarahasto, Maailmanpankki, OECD ja Yhdysvaltain valtiovarainministeriö tuputtivat kaikkialle. Markkinat vapautetaan, valtionyhtiöt yksityistetään, säätelyä puretaan, yksityistä omistusoikeutta ja markkinamekanismeja vahvistetaan.

”Suomalaiset ovat olleet näissä asioissa partiopoikamaisen kilttejä nenästä vedettäviä. Ruotsi on ollut näissä asioissa itsekkäämpi ja tarkempi”, Kiander kritisoi.

Jorma Mäntylä