Metsässä selvityäksesi tarvitset älylaitteen & järkeä, ruokatohtori kertoo.
Vaiva:
Toivon, että eksyn tässä keväällä metsään. Toimistoelämä ja urbaani kaupunkimaisema ketuttaa jo. Kunhan metsänpohja vähän kuivuu, meikäläinen lähtee metsään hakemaan negatiivisia ioneita ja muutenkin detoxaamaan. Siksi villivihannesintoilu kiinnostaa: mitä tarvitsen mukaan, että saan tehtyä lounaan metsässä? Tulitikkujen, sytykkeiden ja jonkinlaisen paistokasarin lisäksi siis.
Diagnoosi:
Pahasti kuulostaa siltä, että kohta menee taas nokkoset ja valkopeipit sekaisin. Villivihannesten keräileminen on kyllä hieno harrastus ja luonnossa liikkuminen ihmisruumiille juuri sitä, mitä lääkäri määrää. Mutta jos keskittymiskyky on maaoravan tasoa ja tietolähteinä sosiaalinen media, on ruokatohtorin pakko (auktoriteettiin ja kahdenkymmenen vuoden skutassa hiippailutaustaan nojaten) kehottaa kysyjää jättämään ne trangiat ja stidit kotiin. Suosiolla. Metsäpalo ei ole iloinen asia.
Sitä vastoin tarvitset älylaitteen ja järkeä.
Tosihortoilija etsii, rämpii, uuttaa, kuivaa, jauhaa, hapattaa ja pakastaa. Vähintäänkin. Kun luontokokemuksiksi lasketaan piknik-filtillä makoilu, suunnistustaidot rajoittuvat Stadin metrokarttaan ja navigointikin on tapahtunut lähinnä netissä, kannattaa rimaa hieman laskea.
Ei hätää, on sitä luontoa kaupungissakin.
Suosittelenkin usein kaupunkilaisummikoille tosiluontoon tutustumista pienin askelin, rehu kerrallaan. Myös nappaa ja vapauta -tyyppinen lähestyminen saattaisi sopia lähtökohdaksi, kunnes tiedot karttuvat. Instagram-kuvia selailevien seuraajien ihailut ja kommentoinnit tuntuvat auttamatta vatsahuuhtelua kivemmalta.
Voikukka on varmasti tuttu. Tämä monille piinallinen rikkaruoho on vallan maukasta salaattiainesta ja pätevää muhennosevästä. Mikäli haluat todella ällistyttää, keittele kotosalla oheisella ohjeella kevään ensikukkasista voikukkasiirappia, varsinaista vegaanin hunajaa.
Sitä voit sitten ottaa mukaan keskuspuistoretkellesi. Lusikoi ronskisti vaan suoraan lasipurkista, kun voimat ovat ihan lopussa ja vaelluskengätkin hiertää ikävästi.
Lataa siis älypuhelimeesi äbsit ja gebsit ja laadi reppuun kunnon eväsleivät. Muista pitää sijaintipalvelut päällä, niin ystäväsi voivat päivitysten perusteella hälyttää eksyneelle apua.
Niin ja skidi vinkki: Se on nokkonen, jos se polttaa.
_______________
Resepti: Vegaanin hunajaa
(2 lasipurkillista)
500 kpl voikukan kukintoja (no hyvä on, reilu 3 l)
1 litra vettä
2 sitruunaa
1 kg sokeria
1. Kerää voikukan kukinnot puhtaalta paikalta. Levittele kukat noin tunniksi varjoon kankaan tai paperin päälle, jotta ötökät ehtivät lähteä heimoon ennen kukkien keittämistä. Kunnon vegaanihan ei ötököitä syö, oli se sitten miten trendikästä tahansa.
2. Huuhtele kukinnot isossa siivilässä. Kaada kukat kattilaan, peitä vedellä ja lisää joukkoon sitruunat lohkoina. Lisää vettä tarvittaessa. Anna kiehua 15 minuuttia.
3. Jäähdytä liemi kukintoineen (noin 30 min.). Siivilöi kukkaliemi tiheän kankaan tai siivilän läpi. Purista kukista vielä loputkin nesteet mukaan.
4. Kaada liemi kattilaan, lisää sokeri ja anna kiehua miedolla lämmöllä välillä sekoitellen noin tunti.
5. Purkita puhtaisiin lasitölkkeihin ja säilytä jääkaapissa.
Vinkki: siirappi muuttuu jääkaapissa ajan mittaan maultaan ja koostumukseltaan yhä hunajaisemmaksi.
Anu Brask
