Toisinajattelija: Poliisin mielipiteitä on moneen menoon, kun kihlakuntiakin on lähes sata.
Kokoontumislain mukaan mielenosoitus on julkisen vallan suojeluksessa. ”Julkisen vallan on edistettävä kokoontumisvapauden käyttämistä turvaamalla oikeus kokoontua ilman ulkopuolista häiriötä ja luomalla edellytyksiä yleisten kokousten järjestämiselle.” Näin kertoo kokoontumislaki.
Kaksi päivää sen jälkeen, kun EU-huippukokous oli pidetty Lahdessa, Helsingin poliisipäällikkö Jukka Riikosen haastattelu julkaistiin 22.10. Helsingin Sanomissa.
Haastattelu oli tuntui kummalliselta kaksi päivää Lahden EU-kokouksen jälkeen. Hyvällä tahdolla haastattelu lienee mahdollista asettaa oikeisiin puitteisiin: ehkä se edusti vain yhden näkemystä. Poliisin mielipiteitä on moneen menoon, kun kihlakuntiakin on lähes sata.
Voi toivoa, ettei haastateltava kuvaa yleisemmin Suomen poliisijohdon toiminnan nykymallia kokoontumislain soveltamisessa. Haastattelussa Riikonen kertoo, että ”reinikaismalli ei enää toimi, maailma on muuttunut […] Pitää olla valmius vastata myös kovempiin tilanteisiin”. Poliisipäällikkö Riikonen käyttää sanoja: ”joukkojen hallinta”, ”provokaattori”, ”villitseminen” ja ”massojen ohjaileminen”.
Laillisuuden ja järjestyksen valvojan suusta ne ovat outoja sanoja. Maamme laeissa niitä ei ole. Ei ainakaan niissä, jotka koskevat HS:n jutun aihetta, joka oli otsikoitu: ”Mielenosoittamisen oikeus ja kohtuus”.
Jos hyväksyisimme poliisipäällikkö Jukka Riikosen viitoittaman tien, tulisimme samalla muuttaneeksi lakejamme – ulkoparlamentaarisesti. Ja vielä pahemmalta kuulostaa se, että poliisijohdolta olisi oikeasti hävinnyt luottamus ”reinikaismalliseen” perinteeseen. Sillähän on pärjätty tähän asti. Samalla menetelmällä on tähän asti kyetty poimimaan häiriköt pois isostakin joukosta: joko poliisin tai järjestyksenvalvojan toimesta.
”Kaikkeen varautuminen”, mitä toteutettiin Lahdessa, muistuttaa hätävarjelun liioittelemista: väärään arvioon vallitsevasta tilanteesta – sellaisestahan joutuu käräjille.
EU-johtajien huippukokouksen yhteydessä Lahdessa järjestettiin mielenosoituksia. Sellaisiahan järjestetään muuallakin Euroopassa, kun nuo samaiset johtajat kokoontuvat.
Kansalliseen perinteeseemme kuuluva ”reinikainen” hylättiin Lahdessa. Lahden kihlakunnan poliisilaitoksen kanssa on aina tultu toimeen – nyt kuten aikaisemminkin. Sen sijaan kihlakuntaa ylempi poliisijohto toteutti viime hetkillä uudistunutta strategiaa. Paikalle ei vyörytetty mellakkapoliisia, asia hoidettiin aidoilla.
Lahdessa kokoontumisvapautta sovellettiin ensinnäkin niin, että mielenosoituspaikkaa koskevalta osalta mikään Lahden kihlakunnan poliisilaitoksen ja mielenosoituksen järjestäjien sopima ei pitänyt. Viimeisimmistä poliisin tekemistä muutoksista ei edes ilmoitettu järjestäjille. Paikkavaraus mitätöitiin yksipuolisesti ja siirrettiin todella kauas kokousvieraiden näkymättömiin.
Toiseksi jäljelle jääneellä alueella kokouspaikkaa koskevat lain määräykset jäivät huomioon ottamatta. Esimerkiksi ne, jotka koskevat muun muassa samassa paikassa samanaikaisesti järjestettäviä tilaisuuksia, jotka saattavat häiritä toisiaan. Nyt kaikki sijoitettiin, ilmeisestä vaaratilanteesta riippumatta, samalle alueelle. Ilman mitään järjestystä.
Järjestäjien ja tilaisuuteen osallistuneiden mieliin jäi hirveä ajatus: koska lain mukaisen kokoontumisvapauden kieltäminen näyttäisi vähän härskiltä, niin joku järjesteli niin, että sama asia toteutetaan toisin keinoin. Eihän näin voi olla? Kokoontumislain teksti, jota oli lainattu tämän kirjoituksen aluksi, muuttui ironiaksi.
Kirjoittaja osallistui Lahdessa 20.10. pidetyn EU-huippujohtajien tapaamisen oheen järjestetyn mielenosoituksen järjestelyihin.
Markus Puranen
