Rahan voima: Yrityksissä nimien muuttaminen on osa kameleonttimaista toimintaa, jossa tahraantuneen nimen voi hylätä yhtä helposti kuin tehtaan duunarin.
Onko sillä nyt niin väliä? Ystäväni pyysivät apua lapsensa nimeämisessä, kun heidän oma erimielisyytensä oli loputon. Ulkopuolisen ei tosin vanhempien ehdotuksille heittämien ”EI”-huutojen keskellä auta kuin astua sivuun. Sehän on vain nimi! Voihan sen nyt tarvittaessa muuttaa.
Yrityksissä nimien muuttaminen on osa kameleonttimaista toimintaa, jossa tahraantuneen nimen voi hylätä yhtä helposti kuin tehtaan duunarin. Jopa valtion ohjaimissa on juuri nyt vipinää.
Byrokraattisen luotettavasta, maantienharmaasta Tieliikelaitoksesta tehtiin Destia ja samalla valtion kokonaan omistama osakeyhtiö. Se liittyi Postin – siis nykyisen Itellan – seuraan yhtiönä, jonka nimestä vietiin ainakin kaikki käytännön järki. Mutta onko kansainvälistymiskliseen ohella muita selityksiä siihen, että nimet muuttuvat ja mainostoimistot piirtelevät uusia logoja?
Veikkaukseni on, että pian myös Itella ja Destia ovat piensijoittajien, eläkerahastojen ja spekulanttien hampaissa pörssissä. Jos katsomme menneisyyteen, valtion puhelinyhtiölle kävi samoin: Telestä tuli Sonera, Sonerasta pörssiyhtiö ja UMTS-kauppojen jälkeen fiasko, joka ehti jopa vakoilla henkilökuntaansa. Nimi muuttuu yleensä ensin.
Vaikka on sinänsä hölmöä vastustaa pelkkiä nimenmuutoksia, on kuitenkin epätodennäköisempää, että uusi Destia- tai Itella-konserni innostaa vieraudessaan yhtäkään toimijaa puolustamaan lauttakuljetuksia tai postia julkisena palveluna, jos ne joskus ovat uhattuina. Vai miltä kuulostavat iskulauseet: ”Itellan puolesta – rajatonta voitontavoittelua vastaan?”
Nimet ovat vahva julkisten palveluiden suoja – kuten esimerkiksi lähikirjastojen kohdalla sijainti ja tuttuus. Niiden arvo, ehkä jopa byrokraattishenkinen nostalgia niitä kohtaan, näyttäytyy vasta, kun mahdollisesti arvostamamme palvelut todella ovat uhattuina. Nimeä muuttamalla vastarintaa voidaan siis murentaa jo etukäteen.
Nimenmuutos voi myös olla totaalisen muodonmuutoksen lähtölaukaus. Pörssissä valtion osin omistamat yritykset alkavat käyttäytyä kuin ihminen Kalifornian pahimman kultakuumeen aikaan. Kuluttajina voimme nyt ostaa ei-niin-puhtaita selluyhtiö Stora Enson papereita.
Niitä saadaksemme valtio sahaa Kemijärven kunnassa omaa oksaansa ja Brasiliassa toiveita kauan kaivatusta maareformista. Toinen valtion tarjoama mahdollisuus on Neste Oilin uudet biopolttoaineet ilmastotuhon edistämiseksi.
Ja jos tämä ei riitä, pian kai kaikki eurooppalaiset voivat lämmitellä harmaan talven keskellä Fortumin ydinsähköllä. Ja uutuutena voi lähteä Destian lautalla kohti uusia ”dynaamisen infra-alan palvelusektorin” tarjoamia seikkailuja. Melkein kuin kotona leivottu.
Otto Bruun
