Raakaruoasta ilmestyy kirjoja joka lähtöön.
Raakaravinto on ruokaa, jota ei kuumenneta yli 40 asteen. Lempeät valmistusmenetelmät, kuten soseuttaminen ja kuivaaminen takaavat, että ravintoaineet eivät leijaile kattilasta taivaan tuuliin, vaan siirtyvät sinne minne pitääkin: rakennusaineeksi ja voimanlähteeksi ruokailijan kehoon.
Raakakeittiön perusaineksia ovat esimerkiksi vihannekset, marjat ja hedelmät sekä pähkinät ja siemenet.
Raskaasti prosessoidut margariinit korvataan kylmäpuristetuilla kasviöljyillä ja makeuttajana käytetään kuivahedelmiä tai hunajaa.
Trendikkääseen raakakokkailuun kutsuu kolme uutuuskeittokirjaa, joissa aihetta lähestytään eri suunnista.
Terveyspainotteisin on muitakin raakaruokakirjoja julkaisseen Erica Palmcranzin Kevyempään oloon kolmessa viikossa. Kirja esittelee neljä erimittaista raakaruokakuuria, joiden tarkoituksena on puhdistaa elimistöä ja antaa potkua ruokailutottumusten muuttamiseen.
Ohjeet ovat mutkattomia ja niiden ainesosaluettelot maltillisen mittaisia. Raikas ulkoasu ja riittävän väljä taitto näyttävät kutsuvilta.
Alun laajahkon tieto- ja tsemppiosuuden liki hurmoksellinen sävy voi kuitenkin olla joillekin lukijoille liikaa.
Outi Rinteen Raakaruoka-aika-kirjassa puolestaan muistutetaan, että raakaravinto ei ole vain terveellistä ravintoa, vaan se voi olla myös ihanalta maistuvaa ruokaa.
Perusteellisessa oppaassa ei puututa ravintoarvoihin tai höpistä yleviä kokonaisvaltaisesta hyvinvoinnista, vaan keskitytään antamaan toimivia reseptejä ja ruoanlaittoniksejä.
Perinteisessä ruoanlaitossa harvinaisempia ainesosia, valmistusmenetelmiä ja keittiöhärveleitä esitellään erillisissä tietolaatikoissa. Tutuiksi tulevat muun muassa chia-siemenet, goji-marjat ja kräkkereiden valmistus.
Pienimpiä kokkeja houkutellaan raakaravinnon maailmaan silkan herkuttelun avulla. Maija Miikkolan Iloiset raakaherkut -kirjan reseptien ohjaamana valmistuvat niin päärynäpeikot kuin suklaapallotkin.
Lastenkirjaksi hailakan näköisen, valokuvin ja piirroksin kuvitetun oppaan ohjeet ovat kokeilun arvoisia ja reseptien Apua!-, Mitenkäs muuten? – ja Tiesitkö?-osiot tarjoavat kiinnostavaa pikkutietoa ja hyödyllisiä vinkkejä.
Raakaravintokokeilut voi olla helpointa aloittaa makeasta syötävästä, joten kirja on käyttökelpoinen lisä myös aikuisen keittokirjahyllyyn.
Mikäli raakaravinto tuntuu liian äärimmäiseltä, kehoa ja mieltä hellivää kokattavaa löytyy myös kauniisti kuvitetusta, kasvisruokaohjeita sisältävästä Joogaruokaa-kirjasta.
Ohjeiden todetaan perustuvan ayurvedan periaatteisiin, mutta kovin tarkasti tätä ei selitetä. Ayurvediseen ruokavalioon kuuluvat jogurtti ja kananmunat ainakin ovat muutamissa ohjeissa mukana. Vegaanikeittiöön teos ei siis kaikilta osin sovellu.
Muuten kirja on terveyskokkailijan mieleen. Esimerkiksi valkoista jauhoa tai sokeria ei käytetä. Herkkuosaston leivonnaisetkin pyöräytetään manteli- tai pähkinäjauhoista ja maustetaan hunajalla.
Ainesluettelot ovat paikoin lannistavan pitkiä, mutta ohjeisiin kannattaa tarttua. Esimerkiksi intialaisen padan makukimara palkitsi.
Erica Palmcrantz Aziz: Raw food. Kevyempään elämään kolmessa viikossa. Kustannus-Mäkelä 2013. Neljä tähteä.
Outi Rinne: Raakaruoka-aika! Herkkuja ilman hellaa ja uunia. Atena 2013. Neljä tähteä.
Maija Miikkola & Johanna Sarajärvi & Tiina Kälkäinen: Iloiset raakaherkut. Pieni karhu 2013. Neljä tähteä.
Anna Gidgård & Cecilia Davidsson: Joogaruokaa. Schildts & Söderströms 2013. Neljä tähteä.
Marjo Jääskä
