Elämänkumppani vietiin, mitä sanoo vakuutus.
Kulkupelin varastaminen on aina murheellista. Erityisen ikäväksi vahingon tekee se, että pyörä on ostettu 12 vuotta sitten. Vakuutusyhtiö laskee sen arvon nolliin.
Pyörääni on huollettu säännöllisesti. Olen vaihdattanut maastopyörät sileämpiin, jotta pyörä kulkisi nopeammin, ja ohjaustangon säädettäväksi parantaakseni ajomukavuutta. Lisäksi hankin tarakan, lukkopolkimet ja satulan päälle silikonipäällysteen.
Samanlaista pyörää ei saa valmiina, ja vastaavan kokoaminen veisi aikaa. Tätä laajennettu kotivakuutukseni ei ota huomioon.
Kannoin pyörääni viisi vuotta viidenteen kerrokseen. Talossa ei ollut hissiä eikä pyöräsuojaa, niin että pyörä pysyi olohuoneessani. Jos se kerran tai kahdesti jäi sisäpihan katokseen, kaipasin pyörää lähelleni.
Pyörääni on säästetty sekä loalta että kuralta. Se ei ole ollut välttämätön työkulkuneuvo. Sillä on aurinkopyöräilty saarelta saarelle sekä Helsingissä että Turunmaalla, jokivarsilla ja kumpuilevissa maalaismaisemissa.
Kun aloimme seurustella puolisoni kanssa, pyörämmekin menivät kimppaan. Ne lukitaan aina kiinni toinen toisiinsa. Yhteisillä pyörämatkoilla olemme muodostaneet täyslukuisen perheen. Vakuutuksia niputtaessamme korostimme, että pyörät ovat meille tärkeitä.
Nuorena toimittajana minua kiellettiin pyöräilemästä juttukeikoille. Asenne on siitä muuttunut. Nokian entinen teknologiajohtaja Yrjö Neuvo nosti yhtiönsä imagoa ilmoittautuessaan työmatkapyöräilijäksi, saman teki Britanniassa uutisankkuri Jeremy Paxman. Myös Helsingissä alkaa näkyä puku päällä ajavia, mutta turhan monet suhtautuvat pyöräilijöihin negatiivisesti.
Meidän väitetään luovan omia sääntöjämme. Se harmittaa autoilijoita, joita sakotetaan herkemmin, ja jalankulkijoita, jotka säikkyvät äänettömiä liikkeitämme. Mitä lujempaa ja sujuvammin pyörällä pääsee, sitä varmemmin pyöräilijä pysyy poissa auton ratista.
Pyörämuoti vaihtuu verkalleen. Vain vähän ennen varkautta olin miettinyt, olisiko maastopyörästä tehty hybridi aika vaihtaa vekkuliin chopperiin. Epäilen että ajo sillä tyssäisi Linnunlaulun nousussa. Ultraohuet kilpapyörät taas tökkäävät ratikkakiskoihin.
Polkupyörän pitäisi kestää 50 vuotta, tämän ymmärtävät nuoret pyöräyrittäjät, jotka kokoavat Eurantiellä Pelago-pyöriä, mutta ei vakuutusyhtiö! Vakuutusmallilla kannattaa antaa pyöränsä varkaille kahden vuoden sisällä. Silloin se korvataan täydestä arvostaan. Vanhemmalle, yli 1 700 euron pyörälle voi ottaa arvotavaravakuutuksen. Siitä meille ei kerrottu vakuutusyhtiössä eikä sellaisista neuvota pyöräliikkeissäkään.
Olen pyytänyt, että vakuutusyhtiö käsittelisi vahinkoni uudestaan. Pyörän arvo ei määräydy minulle ostohinnan vaan sen mukaan, miten se kuljettaa minua. Haluan pitää seuraavankin pyöräni kunnossa ja ajaa paljon. Pyörä on minulle kuin paras tavara maailmassa, ja vieläpä elämänkumppani.
Liisa Vähäkylä
