Kokoomus & Patria pyörittävät sodankäynnin yksityistämistä liikeyrityksille.
Patrian omistavat Suomen valtio (73 prosenttia) ja European Aeronautic Defence and Space Company EADS (27 prosenttia). SIPRIn laskelmat ovat vuodelta 2007. Seuraavana vuonna Patrian liikevaihto laski 534,6 miljoonaan euroon. Suomen valtio sai osinkoa 8,4 miljoonaa euroa.
Tänä vuonna Patrialla on mennyt entistäkin paremmin. Kesäkuun lopussa Ruotsi ilmoitti tilaavansa Patrialta 240 miljoonalla eurolla 113 AMV-panssariajoneuvoa.
Hiljattain paljastui Patrian jakaneen viime eduskuntavaaleissa 16?000 euroa vaalirahaa. Kokoomus oli saanut tästä 6?000 euroa. Nykyinen puolustusministeri Jyri Häkämies, joka päättää muun muassa puolustustarvikkeiden vientiluvista, on kokoomuksesta.
Poliisi on juuri saamassa valmiiksi Patrian Egyptin tykkikauppojen lahjustutkinnan. Lisäksi se tutkii Slovenian ja Kroatian kauppoihin liittyviä lahjusepäilyjä.
Patrian tapauksessa on vaikea arvioida, onko sen jakama vaalituki vaikuttanut yrityksen saamiin sopimuksiin. Yhteistyö puolustusvoimien kanssa on kuitenkin sujunut hyvin. Heinäkuussa Patria sai 10 miljoonan euron osasopimuksen uudesta tutkahankkeesta.
Merkittävin sopimus on kuitenkin maavoimien huoltotoimintojen yksityistäminen Patrian tytäryhtiölle Millog Oy:lle. Tämän vuoden alusta lähtien yritys on huoltanut Suomen panssarivaunut, koko maavoimien kuljetuskaluston, ase- ja elektroniikkajärjestelmät sekä ilmavoimien tutkakalustot.
Sopimuksen ansiosta Patrian kassaan kilahtaa vähintään 480 miljoonaa euroa vuosina 2008–2016. Henkilöstö kasvaa vajaalla 500 puolustushallinnon työntekijällä. Armeija taas laskee säästävänsä 55 miljoonaa euroa seuraavan kahdeksan vuoden aikana. Millog on Patrian (55 prosenttia), Insta Groupin (26 prosenttia), Raskoneen (8 prosenttia), Sisu-Auton (8 prosenttia) ja Oricopan (3 prosenttia) omistama yhteisyritys.
Armeijoiden toimintojen ulkoistaminen on kasvava trendi Euroopassa. Puolustusministeriö on linjannut lisäävänsä ulkoistamishankkeita 10 prosenttia vuoteen 2015 mennessä.
Puolustusvoimissa ulkoistamisesta käytetään termiä strateginen kumppanuus. Ulkoistamisia toteutetaan armeijan omien ”ydintoimintojen ulkopuolella”. Lista on pitkä muonituksesta vaatehuoltoon, kiinteistöihin, tietotekniikkaan, terveydenhuoltoon, kuljetuksiin, taloushallintoon ja materiaalitoimintoihin.
Sotilaspalveluita tarjoavat yritykset ovat tulleet yleiseen tietoisuuteen Irakin sodassa. Siellä on arvioitu olleen jopa 100?000 turvallisuusalan työntekijää.
Suomalaista keskustelua aiheen tiimoilta on käyty talouden ja huoltovarmuuden lähtökohdista. Taantuman aikana aseteollisuuden työllistävä vaikutus on noussut ykkössijalle. Yritystaloudellisten perusteluiden sijaan Suomen ulkopoliittinen linja konfliktien ennaltaehkäisijänä ja aseistariisunnan ja ihmisoikeuksien tukijana eivät ole nousseet esille.
Sodankäynnin siirtäminen liikeyrityksille ei ole ongelmatonta. Maanpuolustuskorkeakoulun Strategian laitoksen tutkija Joonas Sipilä on kirjoittanut, että yksityistämisen seurauksena mediahuomio pienenee. Valtioiden kaatuneet sotilaat lasketaan. Tappiot voivat johtaa sisäpoliittiseen keskusteluun ja vetäytymiseen. Näin kävi esimerkiksi Yhdysvalloille Somaliassa 1990-luvulla. Kukaan ei kuitenkaan laske yritysten ”työtapaturmien” seurauksena kuolleita sotilaita.
Sodankäynnin yksityistäminen on nähty yhtenä suurimmista uhista maailmanrauhalle. Tampereen Rauhan- ja konfliktintutkimuskeskuksen TAPRIn amanuenssi Unto Vesa on kirjoittanut esimerkiksi asekilvan selittyvän osaksi sotilasteollisten yhtymien omilla intresseillä ja sotilaallisen tutkimus- ja kehittelytoiminnan logiikalla.
Yksityistämisen kauaskantoisimmat vaikutukset liittyvät kuitenkin sotilaallisen voiman läpinäkyvyyden ja demokraattisen valvonnan heikentymiseen.
–––––––––––––––
Kovapiippuisimmat
Patrian osaomistaja EADS löytyy SIPRI:n listalta sijalla seitsemän. Maailman kolme suurinta aseteollisuusyritystä olivat amerikkalainen Boeing, brittiläinen BAE Systems ja amerikkalainen Lockheed Martin. Ruotsalainen Saab säilyi sijalla 24 ja norjalainen Kongsberg Gruppen nousi sadan suurimman joukkoon sijalle 95.
–––––––––––––––
Jarmo Pykälä
