Karibulla on suuret koverat sorkat, jotka tukevat eläintä lumessa ja pehmeällä tundralla.
KARIBU ON keskikokoinen hirvieläin, joka lasketaan samaksi lajiksi (Rangifer tarandus) kuin poro ja villipeura. Pohjois-Amerikassa asuvan karibun elinympäristöjä ovat arktinen tundra, vuoristotundra ja metsäalueet. Pohjoisimmat alueet ovat Alaskassa.
Karibulla on suuret koverat sorkat, jotka tukevat eläintä lumessa ja pehmeällä tundralla. Monista hirvieläimistä poiketen sekä uroksilla että naarailla on vuosittain vaihtuvat sarvet. Aikuisen karibun pituus on noin 1,8 metriä ja säkäkorkeus 1,2 metriä. Täysimittainen uros painaa keskimäärin 160–180 kiloa.
Karibu on leveäturpainen kasvissyöjä, joka kuluttaa suurimman osan päivästä syömällä esimerkiksi ruohoa, puun lehtiä, jäkälää ja sieniä. Villikaribujen elinikä on harvoin yli kymmenen vuotta. Useimmat naaraat synnyttävät vuosittain yhden vasan.
Alaskan karibut vaeltavat suurissa laumoissa päivittäin jopa 80 kilometrin ja vuosittain 1300 kilometrin matkoja. Eteläisten alueiden karibut voivat muuttaa kesä- ja talvilaudunten välillä vieläkin pitempiä matkoja.
Yhdysvaltojen senaatti on äskettäin hyväksynyt hankkeen, joka tähtää öljynporausten aloittamiseen Arctic National Wildlife Refuge -luonnonsuojelualueella Alaskassa. Se on kooltaan 7,7 miljoonaa hehtaaria, ja siellä elää karibujen ohella muun muassa karhuja, jääkarhuja, myskihärkiä, susia sekä yli 150 lintulajia.
Ympäristöjärjestöjen mukaan öljynporaus sekä siitä seuraava liikenne ja muut oheisvaikutukset aiheuttaisivat peruuttamatonta tuhoa alueen luonnolle ja alkuperäiskansojen elinolosuhteille. Presidentti Bush on perustellut hanketta Yhdysvaltojen öljyntuontiriippuvuuden vähenemisellä. Kriitikoiden mielestä kyse on enemmän presidentti Bushin omasta öljy-yhtiöriippuvuudesta.
Kimmo Seppinen
