Solidaarisuuskone kuvaa sitä, miten vakuutuksista tuli kuin mitä tahansa sijoitustuotteita.

”Vakuutustaloudessa on kyse siitä, kuka maksaa ennakolta sellaisten tulevien tapahtumien laskut, joiden tiedetään toteutuvan, mutta ei tiedetä sitä, kenelle ja milloin”, Jyri Liukko muotoilee kirjassaan Solidaarisuuskone.

Vakuutukset syntyivät alun perin turvaksi, mutta Liukon mukaan hyvinvointivaltion laajenemisen seurauksena yksityisten vakuuttajien riskikäsitys muuttui: oivallettiin, että säästää ei tarvitse ainoastaan pahan päivän varalle.

Kun sijoitussidonnaisten vakuutusten myynti alkoi 1990-luvun alussa, ne ohittivat nopeasti kuolemanvaravakuutusten kaupan määrän. Vakuutusala finansioitui.

Varsinaisesta vakuutusturvasta tuli säästövakuutuksen sivutuote, ja vakuutusyhtiöistä tuli finanssitavarataloja.

Siinä missä yksityiset vakuutusyhtiöt ovat keskittyneet voittojen tahkomiseen, Liukon mukaan julkinen sosiaalivakuutus on jäänyt ajastaan jälkeen. Se on kyvytön vastaamaan uuden ajan riskeihin, kuten pitkäaikaistyöttömyyteen ja työn prekarisoitumiseen.

Toisaalta myöskään markkinoilta saatavat vakuutukset eivät ole tarjonneet ratkaisuja uusiin riskeihin.

Uusia epävarmuuksia ei voida hallita perinteisillä vakuutuksilla Liukon mukaan siksi, että niitä on vaikea muuttaa hallittaviksi riskeiksi, joiden toteutumisen todennäköisyys on vakuutusmatemaattisesti ennustettavissa.

Solidaarisuuskone tekee kaksi ehdotusta sosiaalivakuutuksen päivittämiseksi.

Sosiaalivakuutuksen tulisi riskien sijasta keskittyä sosiaalisia mahdollisuuksia luovaan politiikkaan, joka tarjoaisi enemmän uudelleenkoulutusmahdollisuuksia ja tukisi rajoitetusti työkykyisten työssäkäyntiä.

Toisaalta vakuutusten ei tulisi kohdistua ennalta rajattuihin riskeihin, vaan epävarmuuteen yleensä. Vakuutus yleisenä takuuna toimeentuloturvasta lähestyy perustulon ajatusta.

Nähtäväksi jää, jatkuuko vakuutusbisneksen finansioitumiskehitys, vai antavatko yhteiskunnan sosiaaliturvaan kohdistuvat heikennykset vakuutusyhtiöille syyn keskittyä jälleen riskien kollektiiviseen hallintaan.

Jyri Liukko: Solidaarisuuskone. Elämän vakuuttaminen ja vastuuajattelun muutos. Gaudeamus 2013. 315 s.

4 tähteä.

Iiris Annala