Sanna Virtasen näytelmää taustoitetaan laitosten asukkaita haastattelemalla. Nyt näytelmää esitetään heille.

Yön kuningatar on Teatterikorkeakoulun yleisökontaktikurssin puitteissa tehty teos. Tekijät ja kurssin opettaja Jussi Lehtonen kiersivät viime vuonna erilaisissa laitoksissa tapaamassa niiden asukkaita. Tänä vuonna he ovat kiertäneet laitoksissa teoksen kanssa esittämässä sitä asukkaille.

Teosta on esitetty esimerkiksi vanhusten hoitopaikoissa, päihteidenkäyttäjien asuntoloissa ja vankilassa.

Noin puolituntinen näytelmä on hätkähdyttävän mieleenpainuva kokemus. Se kertoo monitasoisella tavalla yhden ihmisen ajatuksenkuluista hänen odottaessaan omaa vuoroaan erään viraston odotustilassa.

Varsinaisesti vain Helmi-Leena Nummela näyttelee ja siinä mielessä esitys on monologi, mutta Nummelan ja viulisti Eeva Oksalan vuorovaikutus on rakennettu mielenkiintoiseksi ja kaksisuuntaiseksi. Näin siitä huolimatta, että Oksalalla ei ole puhuttuja repliikkejä lainkaan.

Oksala on myös säveltänyt suurimman osan esityksessä kuullusta musiikista.

Nummela näyttelee herkästi ja erittäin uskottavasti roolinsa hieman vainoharhaisena ja epävakaana henkilönä. Voimakas kontakti, jota niin Nummela kuin Oksalakin yleisöön ottavat, toimii hyvin.

Katsojana tuntuu kuin pääsisi näytelmän osaksi eikä silti tunnu lainkaan vaivaannuttavalta. Sekä tämä seikka että se, että teoksesta kehkeytyy enemmän kuin osiensa summa, kertovat ohjaaja-käsikirjoittaja Sinna Virtasen ilmeisestä lahjakkuudesta ja ammattitaidosta.

Anton von Schrowe