Nukkuvat keräsivät 32,2 prosentin kannatuksen. Tulos on sotien jälkeisen historian paras.

Politiikan tutkijat ja historioitsijat näkevät nukkumisen tiettynä äänioikeutettujen kansalaisten apatiana. Unitutkijat suhtautuvat nukkujiin hieman toisin.

Nukkuminen on unitutkijoillekin yhä avonainen kysymys. Varteenotettavimmat nykyisistä uniteorioista perustuvat kehitysoppiin. Nukkumisesta täytyy olla jotain aivan erityistä evolutiivista hyötyä kompensoimaan se, että nukkuessamme olemme eliöinä kaikkein haavoittuvaisimmillamme.

”Aikojen mittaan aivoissa on tapahtunut selvä työnjako”, sanoo psykologian tohtori Erkki Kronholm Kansanterveyslaitokselta.

Aivot jatkavat yön aikana toimintojaan lähes yhtä aktiivisesti kuin päiväsaikaan, mutta nukkuvat aivot suorittavat lähinnä lataavia ja puhdistavia tehtäviä.

Tutkijat ovat määritelleet nukkumisen aktiiviseksi ei mitään tekemiseksi, jolloin ihmisen keho palautuu päivän rasituksista ja mieli prosessoi päivittäistä tietotulvaa.

”Nukkuessaan ihminen blokkaa valtavasta päivittäisestä informaatiosta merkityksettömiä asioita pois mielestään”, Kronholm kertoo. Kun mikä tahansa vähän korkeampi eliö lopettaa visuaalisen informaation analysoinnin ja nukahtaa, aivot työstävät näön kautta kertynyttä materiaalia. Nukkuessa ärsykevirta aivokuorelle vähenee.

Liika valvominen aiheuttaa aivojen etuotsalohkojen häiriöitä. Arvostelukyky heikkenee. Tulee muistikatkoksia. Kasvuhormonitoiminta vähenee. Lihoo. Sydänsairauksien riski kasvaa. Unitutkija Sari-Leena Himanen Tampereen yliopistosta sanoo, että jopa kolmannes suomalaisista kärsii erilaisista unihäiriöistä, kuten nukahtamisvaikeuksista. Unihäiriöitä on nykyään kaikenikäisillä.

”Tehokkuusajattelu ja 24 h -maailma ovat johtaneet siihen, että nukumme yhä vähemmän ja huonommin”, Sari-Leena Himanen sanoo.

Unitutkija Himanen muistuttaa, että unen tarve on hyvin yksilöllistä. Toiset tulevat toimeen pitkiäkin aikoja vain muutaman tunnin yöunilla masentuneiden ihmisten voidessa nukkua vastaavasti vaikka kuinka pitkään.

”Äidiksi tuleminen herkistää naisia heräämään helpommin kuin miehiä. Äiti voi erottaa oman lapsensa äänen syvänkin unen läpi. Naiset ovatkin yleensä ottaen herkkäunisempia kuin miehet. Tietenkin hormoneilla on osuutensa asiaan. Toisaalta naisilla ei taas juuri ole unenaikaisia hengityshäiriöitä ennen kuin vasta vaihdevuosien jälkeen.”

Sari-Leena Himasen mukaan kukaan ei voi oikeastaan koskaan nukkua liikaa, ellei hänellä ole hypersomniaa. Se taas on sairaus, jota on syytä hoitaa.

”Motivaation on todettu vaikuttavan myös nukkumiseen. On järjestetty kokeita, joissa ihmisiä on saatu rahapalkintoa vastaan joko valvomaan tai nukkumaan ylen määrin.”

Petri Jokinen