Lehti-lehden perustaja, haudanvakava tutkija-toimittaja Janne Zareff, vaatii hauskuutta journalismiin.
”Toimittajia koulutetaan kirjoittamaan dramaattisesti, miksei siis humoristisestikin? Komiikkaa pitäisi käyttää journalismissa enemmän ja suunnitelmallisemmin”, toimittaja Janne Zareff toteaa kuivan asiallisesti ja hörppää teekupistaan.
Zareff ei ainakaan ulospäin vaikuta huumoriveikolta, vaikka hän on juuri väitellyt aiheesta Jyväskylän yliopistossa. Hän uskoo, että komiikan avulla voitaisiin tehdä kriittisempää journalismia.
Zareffin mukaan valtaa käytetään nykyään etenkin niin, että julkisuudessa puhuvat siirtävät eteenpäin kategorisointeja, joihin itse uskovat: lyövät ilmiöihin leimoja, kuten tavoiteltava tai välteltävä, yksityinen tai julkinen. Kategorisointi on luonnollista, mutta johtaa myös sukupuolisen syrjinnän ja rasismin kaltaisiin lieveilmiöihin.
”Journalismin yksi keskeinen tehtävä on vallankäytön valvonta. Komiikka on tehokas kielellinen väline päästä kiinni noihin kategorisointeihin, tehdä niitä näkyviksi ja kritisoida niitä. Rikkoa ajattelun rakenne ja osoittaa, etteivät ne usein ole millään tapaa luonnollisia.”
Komiikan avulla voisi vähentää myös journalismiin kohdistuvaa epäluuloa.
”Journalismissa on perinteisesti luennoiva sävy. Ylhäältä päin lähestyvä kieli on omiaan ärsyttämään, kun lukija huomaa, että joukossa on vaikkapa selkeä asiavirhe. Pienikin virhe voi johtaa siihen johtopäätökseen, että koko järjestelmä on mätä ja turmeltunut, ja se on tuhottava. Komiikan avulla voitaisiin suhteellistaa näitä asioita.”
Ylen toimittajana nykyään työskentelevä Janne Zareff oli mukana luomassa nuorten toimittajien 2000-luvun alussa perustamaa Lehti-julkaisua. Uutisia karnevalisoiva julkaisu oli aluksi kaveriporukan hauskanpitoa, mutta taustalta löytyy muutakin kuin kainalopieruja.
”Se syntyi osittain siitä turhautumisesta, kun työelämään siirtyessä sai itsekin huomata, miten kaavamaisesti juttuja joutui töissä kirjoittamaan. Siinä ajassa, mitä annettiin, ei pystynyt kehittelemään uusia tapoja käsitellä aiheita. Joutui toistamaan samoja rakenteita ja kaavoja, joita oli tarkoitus välttää. Syntyi halu kritisoida omaa työtään.”
”Jos sattuu olemaan erityisen lahjakas toimittaja, niin pystyy varmasti luomaan jotakin uutta. Kukaan meistä vaan ei sattunut olemaan erityisen lahjakas.”
Zareff kertoo, että Lehdellä oli suuri vaikutus hänen väitöskirjansa aiheeseen ja sisältöön.
”Lehti on opettanut minulle paljon journalismin ja komiikan yhdistämisestä. Väitöskirjani viimeinen osa käsittelee komiikan kirjoittamista käytännössä, se on eräänlainen mallinnettu ajatusprosessi. Tuo malli syntyi, kun tarkkailin Lehden tekemistä ja sitä, miten vitsejä siellä väännettiin.”
Lehti toimii edelleen, vaikka julkaisutahti on hidastunut.
”Se saavutti tietyn kokoisen lukijakunnan, mikä oli todella rohkaisevaa. Palautteestakin tuli ilmi, että ihmisiä kiinnosti tällainen lähestymistapa. Sitä ei kuitattu pelkkänä ajanvietteenä, vaan Lehti antoi uuden näkökulman moneen aiheeseen ja pisti ajattelemaan.”
Lehden löydät täältä.
Mikko Siltanen
