Muuallakin osataan.
”Ymmärrän kirjaston alkuperäiseksi tehtäväksi sivistyksen enkä viihdyttämistä, joten on helvetin paljon hedelmällisempää, että yksi ihminen lukee Platonin dialogit kuin että tuhat ihmistä lainaa Pylly pienemmäksi päivässä -painonhallintaoppaan.”
Heli Slunga, Kirjasto 5/2012
Juice Leskiseltä kysyttiin kerran, mistä hän keksii laulujensa aiheet. Leskinen vastasi: lauluja voi tehdä kolmesta aiheesta. Voi kirjoittaa ihmisestä. Voi kirjoittaa ihmisestä ja toisesta ihmisestä. Tai sitten voi kirjoittaa ihmisestä ja yhteiskunnasta. Sama pätee lehtityöhön. Toimittajilla tosin on kolmaskin mahdollisuus: voi kirjoittaa pelkästä yhteiskunnasta, ilman ihmistä. Juuri näin sosiaali- ja terveysaiheista usein kirjoitetaan ja puhutaan, myös alan sisällä. Jollain hallinnon portaalla ihmiset ja heidän murheensa ja riemunsa muuttuvat sopimusohjausmalleiksi, järjestämisvastuiksi ja palvelutuotannon ohjaukseksi.”
Ilkka Karisto, Noste 1/2013
Jätän akustiikasta puhumisen asiantuntijoille, sillä konserttitalo on paljon, paljon muutakin kuin akustiikkaa.
Olen kovin viehättynyt sen mahdollisuuksista houkutella uumeniinsa monenlaista musiikkia, monenlaisia tapahtumia, monenkirjavaa väkeä. Tulipa taannoin hyvä mieli Beethovenin 9. sinfonian parissa myös edessäni istuneen kolmen pipopäisen nuoren reaktioista. Riehakkaiden taputusten aikana reunimmaisen nuoren etusormi nousi korkealle ja tokaisu tavoitti toverit: ’Siistii.’”
Tapani Länsiö, Rondo 2/2013
Mäkihyppy on ajantasaista munkkihommaa, uskontoa luotijunan ja hengityskoneen ajalle. Kuinka pitkälle tyhjän päällä voi leijailla? Mäkihyppy on talvilajeista henkisin, eivätkä sitä harrasta laumahenkiset möllikät vaan mystiikkaan ja masennukseen taipuvaiset Kuhmon Kierkegaardit.”
Kaapo Paatos, Turun Ylioppilaslehti 2/2013
Landella on kummalliset käsitykset stadilaisista. Ne on muka töykeitä ja ylimielisiä. Voihan olla, että Stadissa puoli vuotta asunut landelainen himassa käydessään käyttäytyy mahtaillen maailmanmiehen elkein, mutta ei hän ole ehta stadilainen.
Väinö Linnan Tuntematon sotilas kuvaa luutnantti Lammion helsinkiläiseksi. Mahdoton uskoa. Lammio ehkä vastaa maalaispoika Väinö Linnan ennakkoluuloja siitä millainen stadinkundi on, mutta ainakaan minä en ole 70 vuoden aikana tavannut yhtään Lammion tapaista stadilaista. Moni landelta Stadiin muuttanut muistuttaa vahvasti Linnan Lammiota. Esimerkkeinä vaikkapa Paavo Väyrynen ja Esko Aho.
Joka syksyhän stadilaiseen skoleen tuli yksi Väyrynen tai Aho. Aikansa niille naureskeltiin, kun nämä kirkonkylien lapsinerot käyttäytyivät kuin olisivat neroja täälläkin.”
Aarno Laitinen, Tsilari 1/2013
Pertti Laesmaa
