Muiden lehtien parhaita paloja.
Voima-lehti väitti, että Martti Ahtisaari olisi 1999 uhannut Kosovoa nöyryyttäneen Slobodan Milosevicin Serbiaa mattopommituksilla ja puolen miljoonan serbin viikkokuolemilla. Tähän rauhantekijä vastaa:
”Väite on samaa sarjaa kuin että albaanit ovat lahjoneet minut 40 miljoonalla dollarilla”.
”Ei Martti olisi sanonut sellaista edes Milosevicille”, Eeva Ahtisaari huomauttaa.
”Kommunistiajan propagandaa”, jatkaa aviomies. ”Vastaavia ihmisiä olen tavannut muuallakin. Suomikaan ei ole vielä puhdas stalinistikommunisteista, taistolaisista. He vaikuttavat edelleen hyvissä asemissa.”
Hannu Toivonen, Seura 50/2008
______________
Taantuman lääkkeeksi tarjotaan syväekologiselta kannalta mielipuolista hoito-ohjelmaa: kuluttakaa enemmän! Koko maailmasta halutaan tehdä Idioottiparkki Yhdysvaltain keskuspankin, Kiinan kommunistijohdon, Suomen pääministerin, Pariisin Disneyworldin managerin ja Suomi-soffan markkinointijohtajan talouspoliittisella ohjeistuksella. Ostakaa ihmiset itsenne ulos taantumasta ja antakaa meidän taas pelata, ja pelata varsinkin toisten rahoilla, toisten maalla, ja maan sisäisillä raaka-aineilla, meidän kaikkien merellä ja ilmalla, sademetsillä ja napajäätiköillä.
Markku Pohjanmäki, Elonkehä 13–14/2008
______________
Ennen kumppani kysyi seksin jälkeen, saitko. Sitten valehdeltiin tai puhuttiin totta, ja sanottiin joo.
Jos suhde kehittyi, siirryttiin seuraavalle tasolle, ja kysymys kuului: saitko samaan aikaan? Nyt saattoi jo puhua totta, jos siis huvitti: tietty/sain jo aikaisemmin/sain kolme kertaa.
Nykyään seksiä ei ole edes aikaa harrastaa, kun joutuu koko ajan selvittämään, saiko, saiko samaan aikaan, ja jos, niin miten sai ja millä voimakkuudella. Klitoris- ja vaginaorgasmitkin kuuluu erotella toisistaan. Huh!”
Laura Koljonen, Tulva 4/2008
______________
Iltapäivälehdet harmistuivat, kun kieltäydyin antamasta lausuntoa Kristian Smedsin Tuntemattomasta sotilaasta ennen kuin olin nähnyt esityksen omin silmin. Sitten kun näin, lehtiä kiinnostivat jo muut asiat.
Stefan Wallin, Kritiikin Uutiset 4/2008
______________
Hallinnon kieli tulee osaksi päivähoitoyksikön kieltä, koska siihen johdatellaan erilaisin tekstein. Tällainen johdattelu näkyy selvästi Espoo-strategian seurantalomakkeessa, jossa päivähoitoyksikön tulee reagoida mm. seuraavanlaisiin kohtiin:
Kaikissa päivähoitoyksiköissä on käytössä laadunhallintasuunnitelma.
Päivähoitoyksikössä on valittu laadun arviointivastaava, joka yhdessä esimiehen kanssa vastaa laadunhallinnan ohjaamisesta yksikössään.
Päivähoitoyksikössä on valittu laaturyhmä, johon kuuluu sekä henkilöstön että vanhempien edustajia.
Päivähoitoyksikön laadunhallintasuunnitelmasta keskustellaan kaikkien vanhempien kanssa.
Varsinkin viimeinen kohta tuntuu oudolta. Mistä keskustellaan, kun keskustellaan laadunhallintasuunnitelmasta? Haluavatko lasten vanhemmat todellakin keskustella laadunhallintasuunnitelmasta vai oman lapsensa konkreettisista kuulumisista?
Salla Niemi, Kielikello 4/2008
______________
Näinä tupakkalakien luvattuina aikoina Toivo Särkän kansalaissotadraama 1918 – Mies ja hänen omatuntonsa (1957) nousee arvoon arvaamattomaan. Elokuvassa on kohtaus, jossa eräs punavanki ja kova tupakkimies kysyy vankileirillä Åke Lindmanin esittämältä papilta: ”Saako taivaassa polttaa?” Ja Lindman vastaa: ”Kyllä taivaassa saa polttaa.” Molemmat ovat sangen huojentuneita.
Hannu Waarala, Filmihullu 5–6/2008
______________
Koonnut: Pertti Laesmaa
